1. Voiko kuka tahansa tulla kissanäyttelyyn turistiksi? Eli katsomaan ja kissoja ihastelemaan, vaikka ei varsinaiseen näyttelyyn osallistuisikaan?

Totta kai! Kissanäyttely on loistava paikka tutustua eri rotuihin ja vertailla niiden ulkonäköä ja kokoa. Se on paikka, jossa pääsee henkilökohtaisesti keskustelemaan kissakasvattajien ja omistajien kanssa ja esittämään ne mieltä painavat kysymykset. Tiedonkarttumiseen on saatavilla myös yhdistyksen jäsenlehtiä ja esitteitä.


Tällainen iso mainos ja kyltti löytyi Kaapelitehtaalta Helsingistä.


Näyttelyssä täytyy kuitenkin muistaa, että kissoihin ei saa koskea ilman omistajan lupaa ja arvostelualueet tulisi rauhoittaa vain kissalle, omistajalle ja tuomarille.

Lapsiperheet ovat tapahtumiimme erittäin tervetulleita, kunhan pidetään huoli, ettei hallissa juosta eikä huudeta :) Esimerkiksi tammikuun Lahden näyttelyymme
olemme järjestäneet lapsille piha-alueelle koirarekiajelua.

Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleeksi kissanäyttelyyn! Jätäthän kuitenkin oman lemmikin kotiin, jos et osallistu kissanäyttelyyn.

 

Tämä tapaus katselee tarkkaavaisesti eräässä kissanäyttelyssä.

 

2. Ketkä kissanäyttelyitä Suomessa järjestävät? Entä mistä saa etukäteen tietoa tulevista näyttelyistä?

Suomessa kissanäyttelyitä järjestää kolme kattojärjestöä. FIFe (Fédération Internationale Féline) eli Suomen Kissaliiton alaiset jäsenyhdistykset, joihin myös SUROK eli Suomen Rotukissayhdistys kuuluu sekä amerikkalaisia toimijoita CFA eli Cat Fanciers’ Assosiation (Suomessa CFF eli Cat Fanciers of Finland Ry) ja TICA eli The International Cat Association (Suomessa Finticat).

Näistä Kissaliiton alaiset näyttelyt vievät määrältään voiton. Vuoden aikana niitä järjestetään yli 40 kpl eli 20 viikonloppua. CFA- ja TICA-näyttelyitä on Suomessa vuodessa 2 - 3 kumpaakin.


Tältä näyttää tässä isossa kissanäyttelyssä ylhäältä päin.


Erona näillä näyttelyillä on kissojen määrät ja esittelymallit. FIFe:n näyttelyissä kissoja on noin 300 – 700/päivä ja CFA/TICA-näyttelyissä kissoja on 80 - 100 /päivä. FIFe-näyttelyissä omistajat esittelevät itse kissansa tuomarille, kun taas CFA/TICA-puolella kissat viedään tuomarihäkkiin (kuten seuraavan kuvan TICA-näyttelyssä) ja sieltä tuomari itse ottaa kissan pöydälle arvosteltavaksi.


Tältä näyttää TICA-näyttelyssä.


Suomessa suurin osa, lähes jokainen FIFe-näyttely, on kansainvälinen. Se tarkoittaa sitä, että näyttelyssä ylittyy 150 kissan raja per päivä ja kaikki arvosteluluokat ovat mukana


Tämän cornish rexin kanssa tuomaria vallan hymyilyttää.


Mahdollisuus on järjestää myös kansallinen näyttely. Tämä tarkoistaa sitä, että näyttelyssä on vain kansalliset luokat: pennuille luokka numero 12 ja junioreille luokka 11, aikuisille leikkaamattomille 9 ja leikatuille 10, unohtamatta kotikissoja luokassa 14 sekä lisäluokat, jos järjestäjä näin haluaa. (Kasvattajaluokka, siitosluokka, veteraaniluokka.) Päivän aikana korkein saatu serti on siis luokan 9 CAC tai luokan 10 CAP.

Mitä sitten ovat arvosteluluokat? Ne ovat luokkia, jotka on jaettu aluksi iän mukaan ja aikuisissa saatujen sertien mukaan. Tästä lyhyt yhteenveto löytyy tekstistä myöhemmin.
Tuomareita kansainvälisissä näyttelyissä on 8 – 15 kpl monesta eri maasta ja he arvostelevat enintään 40 kissaa/tuomari/päivä.


Tuomarin tarkkaavaisten silmien alla.
 

Komeahäntäinen kissayksilö parhaillaan tuomarin arvosteltavana.


Lisäksi monet rotuyhdistykset järjestävät esittelynäyttelyitä ympäri Suomea. Esittelynäyttelyn tarkoitus on tuoda rotutietoutta esille. Siellä ei ole arvosteluja eikä kilpailua, korkeintaan leikkimielellä ja päivän aikana pidetään rotuesittelyjä yleisölle, joissa paikalla olevat ”kissamallit” tuovat konkreettisesti rotuominaisuuksia ja luonnetta esiin. Esittelynäyttelyissä on usein esillä myös kotikissoja, näitä ”tavallisia maatiaisia”, rakkauslapsia, joiden vanhemmistakaan ei aina ole tietoa.

Suomalaiset kotikissat ovat olleet maailman huippua näyttelyissä. Seuraavassa kuvassa kotikissa Wilhelmiina ja omistajansa ovat Kissaliiton Vuoden kissa 2009 -palkintogaalassa. Wilhelmiina on voittanut World Winner -eli Maailman voittaja -tittelit vuosina 1998, 2000, 2002 ja 2005.


Kotikissaluokassa kilpaileva Wilhelmiina on menestynyt kissa.


Mistä sitten tietää missä ja koska on kissanäyttely? Suomen Kissaliiton näyttelyt löytyvät kaikki listattuna täältä. Sinne
kerätään järjestävien yhdistysten kutsuja. Järjestävän yhdistyksen sivuilta löytyy sitten tarkempaa tietoa lähempänä näyttelyä lippuhinnoista ja kellonajoista. Facebook on myös hyvä kanava seurata tulevia tapahtumia.


Tuomari käyttää huiskaa. Ja näin reagoi kissa.

 

3. Onko kissanäyttelyyn pääsymaksu?

Suurimpaan osaan kissanäyttelyistä on pääsymaksu, mutta sekaan mahtuu myös pääsymaksuttomia näyttelyitä. Aikuisten hinnat vaihtelevat 5 - 7€ välillä (ellei sitten olla messukeskuksen tiloissa, jolloin lippuhinta saattaa olla 18 - 20€).

Lipputuloilla yhdistykset maksavat tuomarikuluja, hallivuokria, painatuksia, palkintoja ja paljon muita näyttelyyn kuuluvia menoja mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi meillä SUROKissa Lahden näyttelyn (21. - 22.1.2017) osalta kulut olivat 38 000 - 42 000€ välillä ja näistä lipputuloilla saatiin maksettua noin 5 000 - 6 500 €.

 

Paljon on kissoja tässä näyttelyssä. Kulutkin ovat silloin suuret.

 

4. Voiko "turisti" valmistautua jotenkin etukäteen kissanäyttelypäivään?

Turistina kannattaa ottaa huomioon se, että autoa ei välttämättä saa jätettyä kovin lähelle sisäänkäyntiä, koska näytteilleasettajat vievät aamusta parhaat paikat.

Näyttelyalueella saa päivän kulumaan myös shoppailun merkeissä. Monissa näyttelyissä on omat kauppiasalueet, joista löytyy lemmikeille ruokaa, leluja ja muuta tarviketta sekä usein myös käsityömyyjiä. Shoppailun lomassa voit nauttia myös pullakahvit. (Tämä sillä varauksella, että näyttelypaikalla on kahvio). Käteistä kannattaa myös varata mukaan. Maksupäätteitä ei ole kaikilla kauppiailla ja myös sisäänpääsy pääosin hoituu käteisellä.

Yleisön kannalta paras a
ika tulla näyttelyyn on aamupäivä, jolloin on hyvä seurata arvosteluita ja jututtaa omistajia ja kasvattajia omilla häkeillään.


Tuomarin pöydällä tapahtuu monenlaista.



Mitenkähän käy tuomarin kynän?



Siinäpä pentu kauniista poseeraa. Ihastelijoita riittää.


Kannattaa myös varautua siihen, että näyttelyn aikana kasvattajan kautta on saattanut löytyä sopiva pentu, jonka kotiin saapumista jäädään odottelemaan näyttelyn jälkeen.

 

5. Mitä kissanäyttelypäivään yleensä kuuluu? Entä miten turistin kannattaa päivän ohjelma huomioida, että saa siitä mahdollisimman paljon irti?

Loppuihin kysymyksiin vastailen SUROKin näyttelyiden puitteissa.

Yleisölle ovien avautuessa on käynnissä aamupäivän ensimmäisiä laatuarvosteluja. Se tarkoittaa sitä, että kissat menevät yksi kerrallaan tuomarille ja kissa arvostellaan ja sitä verrataan sen oman rodun standardiin.

Standardi on jokaisella rodulla omanlainen. Siinä määritellään miltä minkäkin rodun tulee näyttää ja paljonko pisteitä mistäkin kropan kohdasta saa. Tästä linkistä pääsee FIFen omilta sivuilta lukemaan eri rotujen standardeja.


Katse tuomariin päin!



Puolen päivän jälkeen alkavat tuomarin parhaiden valinnat. Tällöin tuomarit valitsevat kaikista jo kerran arvostelemistaan kissoista parhaat kissat, ne kissat jotka ovat saaneet päivän aikana parhaat pisteet, yhden kutakin (uros, naaras, leikattu uros, leikattu naaras, nuori, pentu) loppukilpailuun eli paneeliin.


Tuomarit valitsevat omasta mielestään parhaimmat. Mitenkähän tämän persialaisen käy?



Loppukilpailut pääosin alkavat iltapäivällä klo 15 - 16, kissamääristä riippuen. Loppukilpailussa assistentit esittävät kissat ja kaikki samaa kategoriaa arvostelleet tuomarit yhdessä äänestävät voittajat.

 

Paneelivaihe meneillään.



Näillä tuomareilla on selvä yksimielisyys parhaasta kissasta.
 

Molempina päivinä on oma näyttely, mikä tarkoittaa, että edetään samalla kaavalla aamusta iltaan, mutta arvostelevat tuomarit vaihtuvat kissoilla.

Miksi sitten tuomareita vaihdetaan? Syy tähän on se, että sertejä kun kerätään, tulee saada arvostelu aina tietyltä määrältä eri tuomareita ja eri maista/luokka. Lisäksi jokainen tuomari katsoo kissaa kuitenkin omalla tavallaan ja näkee asioita eri lailla. Näin samoilla kissoilla käyty kilpailu voi tuodakin toisena päivänä täysin erilaisen lopputuloksen. SUROK:in näyttelyissä kaikki ilmoittautuneet rodut ovat arvostelussa molempina päivinä ja paikalla pääosin koko päivän.



Tuomarilla katsoo ja kissa katsoo.



Tämä asento on tuttu asento kissanäyttelykissoilla.


Keskipäivän voi viettää shoppaillessa ja lounaan merkeissä ja sitten iltapäivällä luvassa loppukilpailut, joihin on rajattu yleisölle oma alueensa.

Iltapäivällä osa kissoista saattaa olla jo lähtenyt kotiin, eli ihan jokaisesta häkistä ei enää naukuvaa vastaanottoa saa, mutta palvelevaa henkilökuntaa on näyttelyn päättymiseen asti paikalla.

 

6. Miten vierailija ei olisi kenenkään – näyttelyyn osallistujien, kissojen, tuomareiden, assistenttien – tiellä?

Näyttelyssä on aina toimihenkilöitä, joilta voit kysyä neuvoa ja vaikka ”esittelykierrosta” halliin. INFO-pöytä tai jo heti ovella lipunmyynti on hyvä paikka tähän.

Häkkialueella omistajien luvalla saa melko monia kissoja silitellä muistaen kuitenkin hyvä käsihygienia. Kissojen omistajat antavat mieluusti desinfiointiainetta käsiin, jos ei oma purkki ole tullut mukaan. Desinfiointi olisi hyvä tehdä aina ennen silittämistä. Tämä siistä syystä, ettei levitellä eri bakteerikantoja kissoista toiseen. Häkkialueella voi siis kierrellä vapaasti muistaen kuitenkin sen, että ilman omistajaa ei kissoihin kosketa eikä häkkiin saa sormiaan työntää.


Tässä sulle tassua!


Arvostelualueella voi myös kiertää katsomassa arvosteluja, kunhan muistetaan etäisyys tuomaripöytään ja huomioidaan arvosteluun odottavat kissat. Hyvä nyrkkisääntö tähän on, että vähintään 1½ metriä tuomaripöytään olisi hyvä jättää tilaa, ellei aluetta ole erikseen merkitty. Rauhallisuus on valttia.

Arvostelualueen tunnistat tuomaripöydästä, jonka ympärillä tai takana on tyhjiä kissahäkkejä ja alueella tuomarin lisäksi assistentti, joka huolehtii arvostelujärjestyksestä ja tuomarin työpisteen siisteydestä.


Tässä tuomari ja tuomarin pöytä ja tuomaroitava kissakin on kuvassa.


Arvosteltavien rotujen EMS-koodit ja numerot ( FIFe-maissa yhtenäinen järjestelmä, joka kuvaa kissan rodun ja värin. Esim. MAN a 24 53, manx sinitäplikäs töpöhäntäinen) löytyvät tuomarihäkkien tai tuomaripöydän päädyistä ja niistä pystyy seuraamaan arvostelujen etenemistä. Arvosteltujen kissojen numerot vedetään listalta yli.

Meillä SUROK:ssa on käytössä myös kyltit ”Nyt arvostelussa”, joista näkee, mitä rotua (esimerkiksi norjalainen metsäkissa tai itämainen lyhytkarva) milläkin tuomarilla sillä hetkellä on pöydällä.


Nyt on arvostelussa norjalainen metsäkissa.

 

6. Jos haluan tietää lisää tietystä rodusta, kissasta tai kasvattajasta, miten löydän heidät näyttelyn aikana?

Kaikista paras tapa etsiä henkilöitä, tiettyä rotua tai kissaa on ostaa näyttelyluettelo tai tänä päivänä jo monella yhdistyksellä on tarjota myös sähköinen luettelo, jonka linkin ja salasanan saat lipunmyynnistä.

Näyttelyluettelo sisältää tuomarien nimet, luettelon kissoista numeroittain, kasvattajalistat kategorioittain, joilla on pentuja myytävänä sekä omistajalistan. Häkeistä löytyy kissan numero ja luettelosta vastaava numero, jonka perästä löytyy rodun ja nimen lisäksi syntymäaika, sukupuoli, vanhemmat jne.


Abessinialainen ihasteltavana.


Aina on hyvä aika kysyä! Omistajat kyllä pyytävät odottamaan tai palaamaan uudelleen, jos juuri sillä hetkellä on esimerkiksi kissa menossa arvosteluun ja ”huono hetki”.


Näillä naisilla ei ainakaan ole nyt huono hetki.

 

8. Saako näyttelyssä ottaa vapaasti valokuvia, tehdä päivityksiä sosiaaliseen mediaan, kirjoittaa postauksia blogiin?

Olemme julkisissa tiloissa ja tällöin kuvaaminen on sallittua. Kohteliasta on kuitenkin pyytää kuvattavan lupa, jos henkilö on suuressa osassa kuvaa (kasvot näkyy selvästi yms.), mutta muuten yleinen kuvaaminen on sallittua. Kuvaamisessa kuitenkin huomioitava, etteivät kissat häiriinny.


Häkissä odotellaan omaa vuoroa.

 

9. Mistä joidenkin kissojen kohdalle kiinnitetyt ruusukkeet kertovat? Mitä niistä voi päätellä?

Loppupäivästä häkeillä alkaa näkyä päivän aikana saavutettuja tulosruusukkeita. Osa omistajista kiinnittää ne häkin eteen näytille, osa ottaa ruusukkeen sijasta leiman, jolla kerätään ilmaista näyttelyä ja tällöin häkillä ei näy mitään tulosta, vaikka kissa olisi pärjännyt kuinka hienosti.

Ruusukkeen väristä ei voi päätellä mitään, toisin kuin koirapuolella. Sertiruusukkeiden lisäksi häkeiltä voit löytää Värin parhaita (VP /BIV), Tuomarin parhaita (TP /NOM) sekä Kategoriavoittajia (KP/BIS/Best in show).


Hieno ruusuke on tällä kissalla.


Näyttelyluettelosta löytyy lisätietoa, mitä mikäkin tulos tarkoittaa. Siellä on kerrottu myös kaikki väriryhmät ja EMS-koodit avattuina sekä sertiin vaadittavat pistemäärät jne. Häkiltä löytyy monesti myös kasvattajien käyntikortteja ja pentumyyntiesitteitä.

 

10. Kun näyttely on ohi, missä sen tulokset julkaistaan ja miten pian näyttelyn jälkeen?

Näyttelyn kulkua voi myös seurata internetissä Kissaliiton sivulla. Valitsemalla siellä Meneillään-listalta kyseisen näyttelyn, saat reaaliaikaiset tuloslistat näkyviin. Sivustolta voi katsella myös menneiden näyttelyiden tuloksia.


Onnittelut näyttelyssä menestyneelle kissalle!


Tässä linkissä
nopea katsaus siihen, miten kissa sertejä kerää ja luokissa etenee. Tuloslistat ovat numerojärjestyksessä ja rivin viimeisenä näkyy saatu serti (CAC, CAP, CACIP, jne.)



Tässäpä menestynyt näyttelykissa, totta tosiaan!


Kysymyksiin vastasi Outi Vallenius, joka on naimisissa ja kolmen lapsen onnellinen äiti, Suomen Rotukissayhdistyksen sihteeri, Suomen Kissaliiton hallituksen varajäsen ja tiedottaja.


Outi tässä kissansa kanssa.


No, antaa Outin kertoa lisää:


Olen tullut mukaan kissaharrastukseen vuonna 2003. Hankin silloin ensimmäisen rotukissani, sinitäplikkään manx pojan nimeltään Soni (seuraavassa kuvassa) ja siitä kasvattajan kautta hyvin nopeasti lähdin yhdistystoimintaan vuonna 2004.


Outin oma manx-kolli Soni.


Olen erittäin aktiivinen yhdistystoimija ja keskiverto näyttelyissäkävijä. Tällä hetkellä kotona on neljä kissaa, joista kaksi aktiivista ocicat kollia, Moto (SC FI*Uniikki Morfeus, OCI o 24, seuraavassa kuvassa) ja Duke (GIC Dragon Amagitsune*RU, Moton kuvan jälkeen) ovat vielä näyttely-/siitosuralla.


Outi esittelee ocicatiaan.


Tämä on puolestaan Outin Duke-kissa.


Manx-herrat Soni
(SP, EC FIN*Deimos Guten Tag, MAN a 24 53, seuraavassa kuvassa) ja Repe (FIN* D'manns Ior, MAN x ns 22 54, Sonin kuvan jälkeen) nauttivat eläkkeellä kissanpäiviä täyshoidolla.


Outin oma Soni-manx.


Outin oma Repe.


Molemmat rodut ovat ihanteellisia lapsiperheeseen niiden erittäin sosiaalisen ja sopeutuvan luonteen takia. Manxit hieman rauhallisemmalla ja määrätietoisella suhtautumisellaan pitävät nuo erittäin aktiiviset, kaikessa mukana olevat ocit ruodussa ;)


Kissanäyttelymaailma ja rotukissaharrastus on parhaimmillaan iloista ja aktiivista yhdessäoloa ja tekemistä saman henkisten ihmisten kanssa. Siinä tutustuu helposti uusiin ihmisiin ja ystäväpiirit laajenevat. Jokaiselle on jotakin, sen takaan! :) Näyttelytalkoot ovat erittäin hyvä reitti tutustua harrastukseen ihan alusta asti ja nähdä mitä kaikkea onnistuneen näyttelyviikonlopun eteen tehdään.

Toivotan kaikki rohkeasti mukaan toimintaan niin yleisönä kuin harrastajana!”




KUVAT:
Heikki Siltala/Catza.net, Tessa.lv, Pauli Araneva, Ulla Haapanen, Jan Ahlstedt ja Outi Vallenius

SEURAAVAKSI NÄHTÄVÄ VIDEO:
Heikki Siltala


 


Loikkaa myös tänne:

* Ensimmäinen kerta kissanäyttelyssä: serkkupoikia ja yllättävä hiljaisuus

* Suomi sai kolme uutta Maailman voittaja -kissaa

* Junnu, suklaatäplät näkyville! - Ensimmäistä kertaa esittelynäyttelyssä

* Siperiankissa Jörö & päiväkirjamerkintöjä esittelynäyttelystä

* Vielä 200 pistettä ja TGC - opastus TICA-titteleihin

 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita