18. joulukuuta 2018
Mooses

Onko kissa sittenkin erakko, vaikka se nukkuu luottavaisesti muiden kissojen keskellä? Miten kissan voi opettaa luopumaan tavaksi muodostuneista yöllisistä naukukonserteista? Miksi kissa ruokailun päätteeksi nuolaisee nopeasti nenänpäätään? Entä mistä tietää, että kissa ja koira ovat aidosti ystäviä?
 

millaista_on_olla_elain_kansikuva

Helena Telkänrannan juuri ilmestyneen Millaista on olla eläin? (SKS 2015) kannessa lukijaa tapittaa silmiin koira. Sivuilla tapaa kuitenkin kymmeniä erilaisia eläimiä merien pohjissa elävistä kaloista aina jopa seitsemän kilometrin korkeuksissa lentäviin tiibetinhanhiin. Ja tietysti ja onneksi myös kissoja.

Telkänranta on kirjoittanut teoksen, jossa selitetään kansantajuisesti eläinten kognition eli mielen toiminnan tutkimuksesta ja sen tuloksista: eläinten aisteista, tunteista, oivalluksista, kivusta, kokemuksista, haluista ja himoista.

 

Eleleekö teillä aika ajoin murjottava, silloin tällöin kostava, aina välillä mieltään osoittava kissa? Telkänranta selittää, että kissojen aivoissa ei ole sellaisia rakenteita, jotta sen ajattelukyky ja tietoisuuden taso yltäisivät tällaisiin suorituksiin. Mutta se ei suinkaan tarkoita, etteivätkö kissat (ja monet muut eläimet) kokisi tunteita kuten iloa ja surua, mielihyvää ja pelkoa.


kuvia_kirjan_sisalta
 

Eläinten kokemusmaailmasta saadaan yhä tarkempaa tutkimustietoa. Siitä on hyötyä eläimille, mutta myös meille kaksijalkaisille. Telkänrannan sanoin yhteiseloa lemmikkien kanssa helpottaa se, että omistaja tuntee lemmikkinsä ymmärryskyvyn rajat.

 

Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkija Helsingin yliopistosta. Hän on myös palkittu tiedetoimittaja ja tietokirjailija sekä eläintiedettä kehitysyhteistyöhön yhdistävän Elephant Experts -järjestönperustaja. Telkänranta on kirjoittanut myös Matka kissan mieleen (Sanasilta 2002), joka on yksi Suomen myydyimmistä kissakirjoista.

Tällä uusimmalla kirjalla on
Facebook-sivu, jossa kirjailija julkaisee päivityksiä ja linkkejä eläinten kokemusmaailmasta ja kirjan muista aiheista. Sivulle pääset täältä.




 

Ps.
Vielä siitä nuolaisusta:

Kissan nopea nenännuolaisu on merkki siitä, että ruokailija kokee olonsa ristiriitaiseksi. Ja mitä tulee ruokaan, se ei ollut erityisen herkullista.

 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita