17. joulukuuta 2017
Tupsu, Tupu

Niin, 10 vuotta kissablogia, onneksi olkoon! Miltä nyt tuntuu Ilona ja Zetor -blogin Ana?

On se tavallaan saavutus, ja ainahan saavutukset tuntuu kivoilta. Pienet juhlat ja onnittelut piristää arkea ja blogia! On kiva, että muistot edellisistäkin kissoista on tallella. Mutta en ota mitään suorituspaineita seuraavia kymmentä vuotta kohden. Kirjaan vaan sitä mukaa kun kissoilla on asiaa.


blogikissoja ei nyt leikitytä


Ketäs tässä nyt oikein juhlitaankaan? Ketkä ovat blogisi kissatähdet?

Tässä taidetaan nyt juhlia kaikkiaan neljän kissan osuutta blogin kymmenvuotisuuteen! Kesäkuun lopulla 2006 herra Harmaa ja neiti Musta avasivat blogin, koska he olivat nähneet muillakin kissoilla olevan blogeja.

Neiti Musta muuttui kauniiksi muistoksi 2013, ja jokin aika myöhemmin Ilona tuli Harmaan seuraksi. Harmaa seurasi Mustaa emoaluksen suuntaan vuonna 2015, ja pian sen jälkeen pikkuinen Zetor tassutteli sisään.

Eli nyt blogia pitävät Zetor
ja Ilona, edelleen yksi harmaaraidallinen ja yksi mustavalkoinen, juuri kuten Harmaa ja Mustakin. Kaikki ovat olleet rescue-kissoja. Harmaa ja Musta tulivat Hesyltä, Ilona Rekku Rescuelta ja Zetor Kisu ry:ltä.

 

Miten kymmenenvuotista blogitaivalta juhlittiin?

Liian pienesti! Mutta silloin oli kirjurilla töissä kiirettä ja väsymystä, joten juhlat olivat juhlapostaus blogiin ja avoimet ovet juhlapäivänä illalla.


Blogin synttärikakku


Kolme ennestään tuttua kissabloggaajaa - tai kaksi bloggaajaa ja yksi kommentoija - uskalsivat tulla skumpalle, hyviä omia eväitä mukanaan. Crazy Cat Leidien ilmestyminen tietää kissoille aina ylenmäärin huomiota ja leikitystä.



zetor ja kimppu



ilona ja kimppu


Nyt kissoille juhlan kiinnostavin lahja oli hento luonnonkukkakimppu: jopa ujo Ilona (tuossa yllä) touhusi nenä heinissä ihan ihmisiä liki, pelottomana ja söpönä. Zetor olisi mieluusti nielaissut kimpun yhdellä haukulla. Ja toki kuvia otettiin paljon, paljon, koska hyviä kuvaajia ja hyviä kameroita oli läsnä.



Mitä tapahtui 10 vuotta sitten? Mistä aiheesta kaikkien aikojen ensimmäinen blogipostaus kertoi?

Musta ja Harmaa kiertelivät ensin kommentoimassa muiden kissojen blogeihin. Mutta sitten taisi iskeä tyypillinen "mekin halutaaaaan kun muillakin on!" joten blogi perustettiin.

Ajattelin jo alunperin, että blogista saattaa tulla pitkäikäinen, joten en laittanut kissojen nimiä osoitekenttään, vaan yleispätevämmän miumau.wordpress.com. Blogin nimeähän voi vaihtaa tarpeen mukaan, osoitekenttää ei.

Ensimmäinen blogipostaus oli vain julistus siitä, että kehissä ollaan, mekin. Mukana oli myös disclaimeri, että kaikki vastuu teksteistä on kissoilla, kirjuri vain kirjaa.



10 vuoteen mahtuu melkoisesti monenmoista – näin ainakin voi olettaa. Mitkä blogiin liittyvät asiat ovat jääneet erityisen hyvin mieleen?

Blogin mukana on tullut uskomattomat määrät ystäviä, kavereita, tuttuja - niin kissoja kuin ihmisiä. Kissatätivierailut on aina kova sana (kissasetiä on vain muutama). Meidän pojat eli Harmaa ja Zetor on kumpikin olleet varsinaisia seurustelu-upseereita ja herrasmiehiä, tytöt on olleet ujompia mutta kivasti kehittyviä.

Kymmenvuotisjuhlan aikaan blogi löytyi myös Cisionin Suosituimmat lemmikkiblogit -listalta, mikä on suuri ihme ilman Facebook- tai Instagram-presenssiä. Cisionhan perustaa suosituimmuuden yleiseen some-näkyvyyteen, jota meillä on vain blogi ja Twitter-tili.


Kissablogin tähdet sängyssä vastakkain


Postattavien aiheiden riittävyydessä ei ole mitään ongelmaa. Kahdelta kissalta kyllä syntyy! Kuvat herättää mukavasti kommentteja. Välillä tulee tehtyä pelkkiä kuvapostauksiakin, jos on hyvä tapahtumasarja käsillä. - Ikävimmät postaukset on tietenkin olleet ne, kun joutuu kertomaan oman kissan kuolemasta. Myötätunnon määrä muiden bloggaajien taholta on suunnaton. Kaikki tietää, miltä tuntuu menettää lemmikki.



Sinä jos kuka voit kokemuksen syvällä kehräyksellä opastaa heitä, jotka miettivät kissablogin aloittamista. No, miten heitä neuvoisit, miten vinkkaisit?

Ensin varmaan kannattaa käydä katsomassa suuri määrä kissablogeja, koska siitä saa vinkkejä, miten monella lailla voi blogata. Jokainen valitsee itse tyylinsä! Meille on tyyliksi muodostunut se, että ihminen (Ana) kirjoittaa äärimmäisen vähän ja kissat pitävät huolen blogista, useimmiten dialogin muodossa. Eli käytännössä pelkkää viihdettä.


10-vuotiaan blogin kissatähdet


Kuvat - niitä on hyvä olla, mutta niiden ei tarvitse olla suurta taidetta. Lukijoille herää hyvä hyrinä jo siitä, että kuvassa on eläin. Teknisiä neuvoja ei ole antaa, koska itse räpsin menemään digikameralla, jonka ostin käytettynä 9 vuotta sitten, joten... Photoshop on ystävä. Rajauksia ja korjauksia voi tehdä jälkeenpäinkin, pitää vain hankkia softa.

Joskus on neuvottu, että olisi hyvä blogata säännöllisesti, esimerkiksi kerrran viikossa, jolloin lukijat tottuvat odottamaan päivitystä tiettyyn aikaan. Itse en tätä noudata, mutta onhan siinä jokin järki. Aihepula on tietysti vältettävissä sillä, ettei bloggaa turhan usein. Vaan jos kissoja seurailee ja niiden kanssa touhuilee, tuskin aihepula on ensimmäinen ongelma.


Onnittelut vielä kerran Ilona ja Zetor sekä kirjuri-bloggaaja Ana!

Blogiin pääset loikkaamaan täältä ja Twitter-tili löytyy puolestaan tätä kautta
 


Yhä luetuttaa ja haluat pysyä kissablogiaiheen parissa? No, jatka täältä juttuun Ei tullut virkkaajaa, tuli kissabloggaaja.

Ja siitä Suosituimmat lemmikkiblogit -listauksesta vielä. Ykkönen oli toistamiseen Naukulan Kerho. Lue vaikka, klik klik
 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita