Aatun kotiutumistarina on uskomaton. Uskomaton on myös tykkäyksien, kommenttien ja kommenteista löytyvien sydämien määrä, kun Kissojen Katastrofiyhdistys ry kertoi Facebookissa Paulista. Pauli olikin Aatu, jota on etsitty ja kaivattu neljän vuoden ajan. Miten kaikki oikein tapahtui ja mitä Aatulle nyt kuuluu? Aatun emäntä Fia kertoo koko tarinan.


aatu_eli_pauli


Aatu, eli tuttavallisemmin Pappa, oli veljensä Oskun kanssa ensimmäiset yhteiset lemmikkimme. Pojat ovat syntyneet joskus keväällä 2008 ja samana syksynä muuttivat meille. Seuraavana kesänä Osku-rukka tapasi kohtalonsa, ilmeisesti jonkin kohtauksen tai myrkytyksen seurauksena. Aatu jäi siis ainoaksi kissaksi.

Pappa sai ulkoilla vapaasti mielin määrin, eikä koskaan lähtenyt kauaksi kotoa. Isännän tullessa koulusta kilistellen avaimiaan kissa yleensä juoksi vastaan. Isin lellikki alusta saakka, onneksi, sillä tuskin Aatu muuten olisi isäntäänsä tunnistanut monen vuoden poissaolon jälkeen.

Kesällä 2010 silloinen naapurimme ihaili kovasti Aatun punaista väriä ja kyseli, saisiko sillä teettää pentueen, josta yksi pentu jäisi heille. Asia sopi meille ja niin Pappa lähti kosiomatkalle. Polleana poikana sieltä palattuaan hän sai jatkaa laiskaa kissanelämäänsä, kunnes saimme tiedon, että pennut ovat syntyneet. Aloimme puhua Aatun kastraatiosta.

Seuraavana päivänä Aatu lähti normaalisti ulos, muttei tullutkaan enää takaisin kotiin. Etsinnästä ja kauppojen seinille jätetyistä katoamisilmoituksista huolimatta kissaa ei löytynyt mistään.

Muutamaa viikkoa myöhemmin puhelimeni soi. Aatun panta oli löytynyt noin puolen kilometrin päästä kotoa, mutta kissasta ei näkynyt edelleen jälkeäkään. Emme varmaan koskaan saa tietää, veikö joku sosiaalisen ja ihmisystävällisen Aatun tarkoituksella, vai eksyikö se vain turhan kauaksi kotoa.

Vuodet vierivät. Kissa ei koskaan unohtunut, mutta sen paluu tuntui jo erittäin epätodennäköiseltä. Varsinkin, kun ehdimme muuttaakin välissä.

Eräänä elokuisena iltana 2014 isännän sisko selaili Kissojen Katastrofiyhdistyksen sivuja ja törmäsi tutunnäköisen turrikan kuvaan. Yhdessä pohdittiin, voisiko tämä olla meidän kissa? Olisiko mahdollista löytää kateissa ollut kissa näin pitkän ajan jälkeen?

Päätin soittaa Kissankulman ensikotiin, jossa Pauliksi nimetty pelokas ja varautunut kissa asusti. Langan toisessa päässä ollut Pia kuulosti epäluuloiselta, mutta sovimme menevämme katsomaan.

Maanantaina 25.8. ajelimme ensikodille. Kissa pyrki piiloutumaan meiltä ja vaikutti muutenkin hyvin pelokkaalta ja aralta. Uskaltauduttuaan näkösälle se tuijotti meitä melko tiiviisti. Olemus muuttui, kun isäntä alkoi puhua sille. Kissa selvästi kuunteli ja uskalsi hieman jopa rentoutua. Aivan kuin sillä olisi ollut jokin pieni muisto siitä, kuka tämä mies on.

Olimme miltei satavarmoja, että Pauli oli meidän kauan kadoksissa ollut Aatumme. Niinpä se muutti meille samana sateisena iltana. Pari päivää meni melkein kokonaan syömättä ja juomatta, ennen kuin kissaparka uskalsi liikkua sängyn alta.

Nyt olemme jo huomanneet tuon kissan valtavan ruokahalun, se ei ainakaan ole vuosien aikana muuttunut! Viikon jälkeen Aatu uskaltautui jopa hieman leikkimään yöaikaan, kun koti on hiljainen.

Tätä kirjoittaessani sohvan käsinojan takaa kurkkaa välillä utelias pää, hiekkalaatikon luukku kolahtaa ja herran leluhiiret saavat huutia. Välillä Pappa uskaltaa jo tulla hakemaan herkkupalan muutaman kymmenen sentin päästä, mutta jos käden vie liian lähelle, tulee varmasti tassusta!

Ei hän kuitenkaan ilkeyttään lätki, koska ei käytä kynsiä. Pelkää reppana vain. Kosketuskontaktin hakemiseen menee vielä varmasti kauan aikaa, mutta sitä meillä onneksi riittää.

Pääasia on, että meidän Aatu-kolli on jälleen kotona!



TEKSTI: Fia Niemi
KUVA: Kissojen Katastrofiyhdistys KKY RY

PS. Mitä Aatulle sittemmin kuuluu? Lue täältä lisää Aatusta.

 

Kommentit  
+3 # Elokuun rouva 08.09.2014 10:54
Ihana kuulla Aatun paluusta kotiin
Vastaa | Ilmoita ylläpidolle
Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita