Lähdimme mieheni kanssa pienelle kaupunkilomalle Prahaan. Emme olisi uskoneet, että törmäisimme niin moniin kissoihin. Tulipa sitten paikan päällä googlattua sanat ”Prague” ja ”cats” – ja tässä tulokset: pieniä ja isoja kissoja, kissoja kahviloissa ja baareissa, kissoja sylissä ja seinillä.


Social Point

social_pointin_kyltti

Please come quickly, we have cats”

“That’s why we’re here”


Näin alkoi keskustelu Social Point -nimisen kahvilan ovella Prahassa. Vastaanotto oli lämmin ja kissoja pyöri heti jaloissa. Ensin meille esiteltiin talon käytännöt, ja sitten saimmekin toimia tilassa itsenäisesti. Kengät vaihdettiin tohveleihin, kädet desinfioitiin ja sitten tutustuttiin eri huoneisiin, joita olikin paljon: kissojen oma huone, videopelihuone, keittiö, loungemainen oleskeluhuone sohvineen, pöytineen, telkkareineen, lautapeleineen, kissanleluineen... Joka huoneessa kuului radio, josta tuli kevyttä poppia ja tsekkiläistä selostusta. Paikka oli uskomattoman siisti. Vaikeaa uskoa, että siellä todella asuu kissoja 24/7.

nena_kiinni_linssissa   ruskea_kisu_lattialla

Tunnin hengailu kissakahvilassa maksoi 80 korunaa (noin 3 euroa) ja siitä eteenpäin 1 koruna / minuutti. Onneksemme olimme aikaisin liikkeellä, joten muita kävijöitä ei ollut paikalla: saimme kaikkien kissojen huomion itsellemme. Pääsymaksuun kuului automaattikahvit ja pieniä herkkuja, joita sai itse ottaa keittiöstä niin paljon kuin halusi. Koska emme ehtineet hengailla kahvilassa tuntia enempää, joimme nopeasti yhdet kupposet cappuccinoa (minimuffinien säestyksellä) ja keskityimme sitten kissojen leikittämiseen ja hellimiseen.

Kissat olivat oikeita hurmureita! Kaksi niistä tuli ihan syliin asti, yksi tykkäsi leikkiä, yksi hamuili muffineja. Ainoastaan yksi oranssi mussukka ei välittänyt huomiosta ollenkaan, ja pikkuisella raitapaidalla (joka oli vielä uusi) kesti vähän aikaa rohkaistua. Kissat olivat todella pieniä ja siroja. Niillä oli hyväkuntoiset turkit ja hassut luonteet.

kissa_sylissa   lelujen_kanssa_leikkimassa

kahvilan_punainen_kissa

Lähtiessä juteltiin paikan omistajan kanssa vähän enemmän, ja hän kertoi, että kissoja ei periaatteessa anneta adoptoitavaksi, vaikka teoriassa se onkin mahdollista. Social Point tykkää kaikista kissoistaan ja pitää ne mielellään itsellään. Ja miksei, koska tilaa ainakin riittää: yhteensä kisumisuja oli sillä hetkellä vain viisi. Nuori omistajapoika puhui erittäin hyvää englantia ja oli myös kiinnostunut meistä – osasi myös luetella suomalaisia hevibändejä.

Kissakahvilakokemus oli itselleni ensimmäinen, ja olin aivan myyty. Olisin voinut viettää Social Pointissa koko päivän! Eikä sinne ole pakko mennä vain kissojen perässä – sinne voisi yhtä hyvin mennä muutenkin vain hengailemaan ja pelailemaan.
 

Social Point -kahvilan kotisivulle pääset täältä.



 

Kočkafé Freya

freyan_kyltti

Social Pointin ihanan kokemuksen jälkeen Freya ei ollut aivan yhtä hurmaava tapaus. Kun viimein löysimme paikan Vinohradysta (kaupunginosa, jota usein verrataan Helsingin Kallioon) puolen päivän jälkeen, pieni paikka oli aivan täynnä ja meiltä tivattiin pöytävarausta. Eihän meillä sellaista ollut, mutta onneksi eräs yksinään istuksiva nainen päästi meidät liittymään seuraansa. Monia muita käännytettiin meidän jälkeen ovelta pois.

kissa_tiskilla    

Tämä kahvila toimi normaaliin tapaan: menusta katsottiin juotavat ja syötävät, tarjoilija kävi ottamassa tilauksen ja lasku maksettiin lopuksi. Kissoista oli esittelyvihkoset kahvilan pöydillä, mikä oli suuri plussa. Ohipyyhältävien kissojen nimet, tarinat ja luonteenpiirteet pystyi lukea paperilta tsekiksi ja englanniksi.

kissan_esittely

Tarjoilijoita oli useita ja kissat tuntuivat viihtyvän eniten juuri heidän luonaan keittiössä, kävijöiden ulottumattomissa. Enkä ihmettele – kaikenikäiset lapset ja jopa aikuiset juoksivat kissojen perässä hullunkiilto silmissä. Muutama kisuraukka joutui innokkaimpien riepoteltavaksi. Väkisinkin kävi vähän kissoja sääliksi, vaikka ne olivatkin varmasti tottuneet meininkiin ja meteliin. Onneksi toiseen huoneeseen oli tehty pieni turvapaikka, johon kisut pääsivät seinässä olevasta reiästä. Toinen turvapaikka olikin sitten keittiö, jossa kissat saivat kuljeksia miten halusivat.

Kissojen aktivointiin oli joitain leluja, raapimapuita ja suurehko katosta roikkuva kiipeilyhärpäke, mutta innokkaat kahvittelijat tuntuivat pitävän kissat liikkeessä ilman välineitäkin. Päätimme mieheni kanssa jättää kissat omalta osaltamme rauhaan ja ihastelimme niitä kauempaa. Yksi kissoista kuitenkin kävi meitä moikkailemassa ihan omasta halustaan. Kaikki Freyan kissat – kuten Social Pointinkin – olivat hyvin siroja.

kissa_kiinni_lelussa 

kissakahvilan_katto

luukku_toiseen_huoneeseen

Freya on kyllä varsin hyväntahtoinen yritys: sieltä ovat löytäneet kotinsa mm. kaduille jätetyt ja kaltoin kohdellut rassukat. Kissojen adoptointimahdollisuuksista ei lukenut missään mitään, joten ilmeisesti sitä ei Freyassakaan harrasteta vaan kaverit ovat tulleet kahvilaan jäädäkseen.


Freya-kissakahvilan kotisivu löytyy täältä.



 

Mitä muuta?

Kahviloiden lisäksi kissoja löytyi myös parista baarista.


Miltä kuulostaisi tuopposet baarissa, jossa asustaa vähän isompia kissaeläimiä? Zizkovin kaupunginosasta löytyy paikka nimeltä Krakora, ja sieltä kolme puumaa (ja kyllä – tarkoitan ihan niitä oikeita puumia). Tarjoilija kertoi, että turistit eivät ole löytäneet baaria ainakaan vielä. Huomattuaan ihastuksemme tarjoilija näytti meille kännykästään kuvia pienimmästä puumasta (niiden kahden muun pennusta). Puumat eivät siis tietystikään hengailleet kesyinä ihmisten joukossa vaan niillä oli omat tilansa. Ne saattoi nähdä ikkunasta silloin kun ne ulkoilivat häkissään. Häkki oli rakennettu useampaan tasoon, ja yksi puumista kiipeilikin ylätasanteella ja naukui sieltä pimenevään iltaan.

puuma_ristikon_takana   puuma_lepailee

Krakora-baarin kotisivun löydät täältä.


Ravintola/olutpanimo U Dvou koček ei toiminut kotina ihan oikeille lemmikeille, mutta kissat oli otettu huomioon paikan sisustuksessa. Paikan nimi tarkoittaakin ”kahden kissan luona” tai ”kahden kissan talossa”. Paikan oma olut oli hyvää ja tunnelma leppoisa. Mutta pieni varoitus: oluttynnyrit sijaitsevat heti etuoven yhteydessä eivätkä tuoksu ihan ruusuilta. Ensimmäistä tuoksahdusta ei kannata kuitenkaan säikähtää.

baari-olutpanimon_ovi   kissa_seinalla

U Dvou koček -ravintola/olutpanimon kotisivu on täällä

TEKSTI JA KUVAT:
Henna Väärälä

 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita