Maailman kiltein. Tykkää kaikista ihmisistä. Aikamoinen rohmu. Näin Ann-Sofi Sjögård kuvailee Yassea, arviolta viisivuotiasta entistä kulkurikissaa.
 

yasse_sylissa
 

- Kun Yasse tuli neljä vuotta sitten Loviisan kissatalolle, ihastuin siihen täysin. Niin siinä kävi, että Yasse muutti myöhemmin minun luokseni tänne pihan toiselle puolelle, muistelee kissataloa ylläpitävän Loviisan kissatalo ry:n puheenjohtaja Ann-Sofi Sjögård.

Kissatalon naapurissa olivat vastassa Ann-Sofin omat kissat Saku ja Bruno ja vielä silloin elänyt Sara sekä koira Hatchi. Uusi tulokas oli heti kuin olisi asunut talossa aina.

yasse_ja_kodin_muut_kissat

Saku (joka on nimestään huolimatta 16-vuotias rouva) ja Yasse ovat kuin pariskunta: ne syövät, kävelevät ja nukkuvat yhdessä sekä katselevat kimpassa lintuja joko ikkunalaudalla tai ulkotarhassa.

 

- Yasse muistuttaa paljon vanhaa Jasmine-kissaa, joka oli aikoinaan kissatalossa minun siellä aloittaessani. On saman luontoinenkin. Niin kissasta tuli Yasse, ei J:llä vaan Y:llä.

 

 

Askartelupäivästä kissamainen

 

 

Ei mennyt kauaa, kun Yassesta paljastui muutakin kuin todella herkuille perso katti. Se on hyvin kesy ja hyvin kiltti ja hyvin luottavainen. Ann-Sofi päätti kokeilla vierailla Yassen kanssa paikkoissa, joihin kissat eivät voi muuten mennä.

 

- Meillä oli tiedossa Loviisan Mustissa ja Mirrissä päivä, jolloin esittelemme kissatalon toimintaa. Suunnittelin, että otan oman kissan mukaan ja niin Yasse tuli keikalle. Ensiksi se tutki paikkoja ja sitten oli kuin olisi omistanut koko kaupan.

yasse_ja_esitteet  

tutustumassa_lintuihin   elainkaupan_pesassa  

 

Ensimmäinen kissakaverikeikka onnistui hyvin. Kissa ja kissan silittelijät olivat ihastuksissaan.

 

- Sieltä oli ostettava lelu ja herkkuja, koska Yasse oli käynyt ne kuolaamassa, muistelee Ann-Sofi nauraen.

 

Ann-Sofin kaveri opiskeli lähihoitajaksi ja työharjoittelupaikkana oli vanhainkoti. Askartelupäivästä tulikin kovin kissamainen päivä, kun Yasse sai kutsun paikalle.

 

- Päivän lopuksi vanhukset saivat kirjoittaa, mistä tykkäsivät eniten. Yasse oli päivän kohokohta ja monet muistelivat samalla omia kissojaan. Eräskin vanhus ei puhunut mitään, mutta kun hän sai kissan syliinsä, hän hymyili kovasti. Hänen tiedetään olleen kovin kissarakas.

 

 

Pakko antaa nameja

 

 

Kun Loviisan kissatalossa oli viime vuonna avoimet ovet, Yasse otti vastaan silityksiä esitepinon vieressä.

 

- Muistan kun pöydän viereen tuli pienempi lapsi, joka ei ylettänyt paijaamaan. Yassepa siirtyi silloin pöydän reunalle paijattavaksi. Yasse on kyllä niin mainio tyyppi!

 

Viime lokakuussa eläinten viikolla keikkapaikka oli paikallinen koulu. Seitsemäsluokkalaisille tulivat tutuiksi Loviisan kissatalo, eläinten viikko ja tietysti Yasse.

 

Mutta olisiko Yassesta lukukissaksi? Ann-Sofi nyökkää. Kovin kauaksi luku- tai muita keikkoja ei sovita. Pari kertaa Yasse on vieraillut Porvoossa, jonne on reilun puolen tunnin automatka. Se oli selvästi liikaa loviisalaiskatille.

 

Onnistuneen kaverikeikan jälkeen maistuu ruoka (vaikka vierailulla olisi saatu herkkuja). Sitten kaverikissa tarkistaa, missä oman kodin kaverit menevät ja sen jälkeen nukkumaan Sakun viereen.

 

- Se on oppinut Sakulta, että kun tulee vieraita, pitää olla maailman huonoimmin käyttäytyvä kissa, naukua ja kerjätä keittiönpöydällä, kunnes tulee nameja. Ja ollaan pussin kimpussa kaksin tassuin kuin ei ikinä olisi saanut ruokaa. Ei ole väliä, vaikka olisi ventovieraita, niidenkin on pakko antaa nameja. Välillä ihan nolottaa, Ann-Sofi nauraa.

namia_namia

 

Ja mitä tekee Yasse? Kuinka ollakaan, se tulee Ann-Sofin syliin ja haluaa paijauksia. Ja niitä nameja.

 

 


 

Näin kerrotaan Yassesta Loviisan kissatalon kotisivulla ja Yassea ja muitakin kissoja tapaat myös Loviisan kissatalon Facebook-sivulla.


 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita