22. syyskuuta 2017

Musti

Lähes joka viidennellä suomalaisella kissalla on virtsaamiseen liittyviä käytösongelmia. Määrä on aihetta tutkineen eläinlääkäri Nelli Gartmanin mukaan yllättävän suuri.

Virtsaamiseen liittyvät ongelmat hän jakaa kahteen ryhmään: kissa pissaa epäsopivaan paikkaan tai kissa merkkaa virtsalla.
 

kissa_kurkkaa

Mistä tietää kummasta on kyse? Gartman kuvailee, että merkkaava kissa tyypillisesti suihkuttaa takajalat suorina pienen määrän virtsaa pystysuoralle pinnalle. Epäsopivaan paikkaan virtsaava kissa taas kyykistyy ja virtsaa suuren määrän jollekin muulle alustalle kuin siihen tarkoitettuun kissanhiekkalaatikkoon.

- Ero merkkaamiseen on se, että kissa koukistaa takajalkojaan ja virtsaa vaakasuoralle pinnalle suuren määrän virtsaa.

 

Kastroimaton uros merkkaa ja virtsaa eniten

 

Virtsalla merkkaamiseen on Nelli Gartmanin mukaan monia syitä. Kissa voi viestiä seksuaalisia ja reviiriin liittyviä viestejä. Merkkaaminen voi liittyä myös epämiellyttävään tilanteeseen. Erään tutkimuksen mukaan kissan oma merkkihaju luultavasti rauhoittaa kissaa itseään ja näin se tuntee olonsa itsevarmemmaksi epämukavassa tilanteessa.

Virtsalla merkkaamista voivat tehdä sekä naaraat että urokset. Uroskissat merkkaavat naaraita enemmän.

- Vapaasti liikkuvia kesykissoja tutkittaessa on havaittu, että dominoivat urokset merkkaavat jopa neljä kertaa enemmän kuin muut ryhmän urokset tai naaraat.

Kastroimattomat kissat merkkaavat kastroituja kissoja enemmän. Gartman toteaa, että kastraation merkitystä naaraskissojen merkkaamiseen ei ole kuitenkaan tutkittu samalla tavalla kuin uroskissoja.

- Voidaan silti olettaa, että koska merkkaaminen on paljolti seksuaalinen viestikeino, ei sille enää kastraation jälkeen ole samanlaista tarvetta.

Kastroimattomat urokset harrastavat eniten myös epäsopivaan paikkaan virtsaamista. Vähiten sitä tekevät kastroidut uroskissat. Eläinlääkäri pohtii, onko epäsopivaan paikkaan virtsaaminen enemmän riippuvaista kastraatiosta kuin sukupuolesta.

- Voidaan pohtia ovatko kastroimattomat kissat herkempiä kehittämään mieltymyksiä muihin alustoihin kuin kissanhiekkaan. Tai onko kastroimattomilla kissoilla useammin kotiympäristössä jotain, mikä saa ne valitsemaan jonkin toisen alustan kuin hiekkalaatikon. On myös mahdollista että kyseessä itse asiassa onkin merkkaaminen, joka on virheellisesti tulkittu epäsopivaan paikkaan virtsaamiseksi.

 

Hiekan sopiva tuntu, rakeisuus ja karheus

 

Tutkimustulokset paljastavat, että ongelmakissojen omistajat putsaavat hiekkalaatikkoja harvemmin kuin ne omistajat, joiden kissat eivät tee tarpeitaan epäsopiviin paikkoihin. Tällaisten kissojen laatikot siivotaan päivittäin.

Varsinkin monikissatalouksissa hiekkalaatikoiden määrällä on merkitystä. Hiekkalaatikoita lisäämällä on saatu vähennettyä epäsopivaa virtsaamista ja ulostamista.

- Jotkut kissat haluavat käyttää eri laatikoita virtsaamiseen ja eri laatikoita ulostamiseen. Osa kissoista ei halua jakaa samaa laatikkoa muiden kissojen kanssa. Kuitenkin noin puolet monikissatalouksista joutuu jakamaan laatikkonsa muiden kanssa, Nelli Gartman tietää.

Yksi kissa suosii tiettyä hiekkaa, kun taas toinen kokee saman hiekan vastenmieliseksi. Siitä seuraa, että toinen kissaa välttää tämän hiekan käyttämistä. Hiekkakerroksen paksuus ja hiekan käyttöön liittyvät haju- ja tuntoaistimukset voivat vaikuttaa kissan haluun käyttää laatikkoa. Haju voi olla esimerkiksi samaa laatikkoa käyttävän sairaan kissan haju.

Kissojen hiekkaan liittyviä mieltymyksiä on tutkittu ja tulosten mukaan kissat suosivat hienojakoista paakkuuntuvaa savihiekkaa. Hiekan valintaan vaikuttavat hiekan tuntu, rakeisuus ja karheus. Hiekkalaadun muuttaminen nopeasti toiseen voi sekin johtaa epäsopivaan tarpeiden tekoon.

- Kissa voi alkaa välttää tiettyä hiekkalaatua myös siksi, että se yhdistää kivun ja hiekan toisiinsa. Näin voi käydä esimerkiksi vakavan virtsatieinfektion tai suolistotulehduksen jälkeen, lisää Gartman ja viittaa aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.


kaksi_pentua

 

Myös äänekkäät kodinkoneet hiekkalaatikon läheisyydessä voivat johtaa siihen, että kissa kokee laatikon epämiellyttäväksi ja siirtyy tekemään tarpeensa muualle.

Aina tarpeiden tekeminen laatikon ulkopuolelle ei tarkoita, että kissa välttelee laatikossa käytettävää hiekkaa. Kissa voi oppia pitämään muusta alustasta enemmän ja mieltymys siihen voi kehittyä itsestään.

Mieltymykseen voi liittyä myös jokin tapahtuma, joka saa kissan siirtymään uuteen alustaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos ripulia sairastava kissa ei ehdi tarpeilleen hiekkalaatikolle asti ja se huomaakin vahingossa käyttämänsä alustan mieluisammaksi kuin hiekkalaatikon hiekan.

 

Syynä yllättävät muutokset kotona?

 

Merkkaavien kissojen omistajat arvioivat usein merkkailun syyksi kodissa tapahtuneita muutoksia. Niitä ovat muutto uuteen asuntoon, uusi vauva tai asuinkumppani, omistajan päivärytmin muuttaminen tai vaikkapa kotiin tuodut uudet tavarat.

Kun tutkimuksissa kissoja on altistettu erilaisille yllättäville muutoksille elinympäristössä, tulokset ovat olleet ristiriitaisia:

Eräiden tutkimusten mukaan muutokset lisäävät virtsaamista ja ulostamista muualle kuin laatikkoon, kun taas toiset tutkijat eivät ole löytäneet yhteyttä kotona tapahtuvien muutosten ja epäsopivan tarpeidenteon välillä.

- On huomattu, että virikkeiden lisääminen ja kodin aikataulun muuttaminen säännölliseksi auttavat vähentämään kissojen ongelmakäyttäytymistä, Gartman kertoo.

 

Monta sihisijää, murisijaa ja mouruajaa

 

Kissojen määrä vaikuttaa selkeästi merkkaamiskäytökseen. Omassa tutkimuksessaan eläinlääkäri Nelli Gartman huomasi, että kahden kissan talouksissa merkkaamisen yleistymistä ei vielä havaita, vaan silloin merkkaaminen on jopa hieman vähäisempää kuin yhden kissan talouksissa. Kun kissojen määrä nousee kolmeen kissaan tai enemmän, myös merkkaamiskäyttäytyminen selkeästi lisääntyi.

- Tämä voi liittyä kissojen välisten ongelmien lisääntymiseen ja näin myös stressin lisääntymiseen.

sahinaa
 

Tutkimustulokset kertovat senkin, että samassa taloudessa asuvien kissojen välisillä suhteilla on vaikutusta virtsaamiskäyttäytymiseen.

- Kissat, jotka murisevat, sihisevät tai mouruavat muille samassa taloudessa asuville kissoille, virtsaavat todennäköisemmin epäsopiviin paikkoihin kuin kissat, joilla ei esiinny tätä käytöstä. Sihinän, murinan tai mouruamisen ja merkkailun välillä ei tällaista riippuvuutta kuitenkaan havaittu.

Gartman lisää, että epäsopiviin paikkoihin virtsaavat todennäköisemmin myös ne kissat, jotka välttelevät kodin muita kissoja.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi sekin, että rotukissat merkkaavat todennäköisemmin kuin maatiaiskissat. Toisaalta maatiaiskissat virtsaavat todennäköisemmin epäsopiviin paikkoihin kuin rotukissat. Gartman pohtii, että rotukissojen todennäköisempi merkkaaminen voi johtua siitä, että rotukissat ovat useammin kastroimattomia kuin maatiaiskissat.

- On mahdollista, että maatiaiskissojen elinympäristössä on useammin jotain, mikä altistaa epäsopivaan paikkaan virtsaamiselle kuin rotukissoilla. Olisi mielenkiintoista etsiä mahdollisia altistavia tekijöitä sille, miksi maatiaiskissoilla tavataan enemmän epäsopivaan paikkaan virtsaamista kuin rotukissoilla.

 

Huomio sosiaalisiin suhteisiin

 

Eläinlääkäri Nelli Gartman kertoo, että kissan omistaja voi vaikuttaa virtsaamiseen liittyvän käytösongelman ehkäisemiseen. Hän voi suunnitella kodin olosuhteita ja kissaryhmää niin, että kissoilla on mahdollisimman hyvä olla ja näin käytösongelmia olisi vähemmän.

- Niillä sisäkissoilla, jotka viettävät omistajansa kanssa aikaa useaan otteeseen pitkin päivää, tavataan vähemmän käytösongelmia kuin kissoilla, joiden kanssa vietetään aikaa ainoastaan aamulla tai illalla.

Tutkimustuloksiin perustuu myös Gartmanin suositus kastroida narttu- ja uroskissat. Entä miten muuten kissallisessa kodissa voi ehkäistä virtsaamiseen liittyviä käytösongelmia?

- Niitä voidaan ehkäistä rajoittamalla samassa taloudessa asuvien kissojen määrä kahteen ja samassa taloudessa asuvien kissojen sosiaalisiin suhteisiin on syytä kiinnittää huomiota.


kolme_kissa_vierekkain

 

Eläinlääkäri kuitenkin muistuttaa, että epäsopiviin paikkoihin virtsaamisen taustalla voi olla ongelmallisen käytöksen sijaan myös sairaus. Tämän takia asian tarkastaminen eläinlääkärissä on syytä tehdä ajoissa.

 

 

Eläinlääkäri, ELL Nelli Gartman työskentelee Etelä-Hämeen Eläinlääkäriasemalla. Hänellä on kaksi 9-vuotiasta kissaa, Papsu ja Viuhti. Gartman tutki eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielmassaan (2013) kissojen virtsaamiseen liittyviä käytösongelmia.

 

Kuvat: pixabay.com

 


 

Lue vastaukset kymmeneen kissanpissa-aiheiseen kysymykseen täältä. Vastaajana on ELL Sari Rytkönen.

 

Kommentit  
0 # Jaana Lähde 03.07.2016 10:38
Meillä on kaksi kastroitua urosmaatiaiskis saa, kaksi hiekkalaatikkoa joita putsataan aina kun tarpeita on tehty. Kissamme eivät tee tarpeitaan muua
lle.
Vastaa | Ilmoita ylläpidolle
Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita