Kysymyksiin vastaavat ja aiheesta kertovat ELL Johanna Vaurio-Teräväinen ja ELL Heidi Björkqvist
Eläinlääkäriasema Taikatassusta, Klaukkalasta


Millainen on kissan terveellinen ruokavalio?

 

Johanna:
Kissa on lihansyöjä, joka tarvitsee suuren osan ravinnostaan lihasta, kalasta tai sisäelimistä. Hyvälaatuisen proteiinin lisäksi pitää huolehtia riittävästä rasvan, rasvahappojen, vitamiinien, hivenaineiden sekä kivennäisten saannista. Kissat voivat kuitenkin olla allergisia mille tahansa proteiinille, kuten esimerkiksi kalalle. Tyypillisesti ruoka-aineallergiasta kärsivät kissat oireilevat suolistovaivoilla ja iho-oireilla, esim ohimoista karva harvenee ja iho kutiaa.

 


ELL-Johanna_Vaurio-Teräväinen_Eläinlääkäriasema_Taikatassusta


Kissalle tärkeät tauriini ja kalsium

 

Johanna:
Ruokavaliolla on hyvin tärkeä merkitys kissan terveydelle. Aiemmin tiettyjen välttämättömien aminohappojen, kuten tauriinin puute aiheutti monille kissoille ongelmia. Tänä päivänä teollisessa kissanruuassa on riittävästi tauriinia, mutta esimerkiksi kissan ylipaino ja virtsatieongelmat ovat tyypillisiä ruokinnasta aiheutuvia vaivoja. Myös tiettyjen vitamiinien, hivenaineiden sekä kivennäisten liiallinen tai liian vähäinen saaminen aiheuttaa ongelmia.


 

Heidi:
Tauriini tuhoutuu kypsennettäessä lihaa, joten jos tarjoaa kypsennettyä kotiruokaa, sitä (muun muassa) täytyy lisätä purkista ruokavalioon.

Silloin tällöin eläinlääkäri törmää työssään kissanpentujen luusto-ongelmiin (paperbone disease). Mikäli ruokavalio on pelkkää lihaa, eikä pentu saa riittävästi kalsiumia, johtaa se kalkkiköyhään luustoon ja kissa saa helposti murtumia. Kasvavalle kissalle suosittelenkin pääasiassa teollisia ruokia, sillä kasvavan eläimen raakaruokinta on haastavaa, ellei sitten satu olemaan elintarvikekemisti tms.

 

Johanna:
Raakaruokinta on hyvin haastavaa ja mikäli ei ole valmis tarkasti perehtymään kissojen ravin­nontarpeeseen, saattaa olla turvallisinta tukeutua hyvälaatuisiin valmis­ruokiin.


 

Heidi:
Raakaruokinnassa lihan huolellinen käsittely on tärkeää (loiset ja esim. kampylobakteeri kanasta, lihan pakastaminen 2–3 vrk ennen tarjoilua jne.) Esimerkiksi toksoplasma ei välttämättä kuole pakastettaessa, eli raakaruokaa syövällä kissalla on aina riski saada toksoplasmatartunta (sen voi saada myös kotimaisesta lihasta, esimerkiksi lampaista 25 % on seropositiivisia). Kissa saa harvoin tästä tartunnasta kliinisiä oireita, mutta esim. Atopica-hoitoa aloitettaessa on riski, että jos kissalla ei vielä ole toksoplasmaa ja se saa sen hoidon alettua, voivat tartunta ja oireet olla fataalit! Raakaruokinnalla olevat kissat olisikin hyvä testata ennen Atopican aloittamista toksoplasman varalta. Jos tulos on negatiivinen, niin kissa kannattaa siirtää teolliselle ruualle hoidon ajaksi.


 

Johanna:
Kissan valmisruoissa laatu ja hinta kulkevat usein käsi kädessä, joten aivan halvimpia markettiruokia en uskalla suositella. Paljon käydään keskustelua kuivaruoka vastaan märkäruokaa. Kissat ovat huonoja juomaan, joten ainakin mikäli kissa ei juo tarpeeksi, ja sillä on mahdollisesti alavirtsateiden ongelmia, voi märkäruoka olla parempi vaihto­ehto. Kannattaa myös lukea tarkkaan tuoteselosteet ja valmistusaineluettelosta saa vinkkiä siitä mitä ruoka sisältää.



 

Sopimattomasta ruokavaliosta johtuvia ongelmia?

 

Johanna:
Esimerkiksi magnesiumin liikasaanti altistaa virtsakiville, liiallinen rauta ruoassa voi aiheuttaa oksentelua ja ripulia, kun taas raudanpuute aiheuttaa kasvun heikkenemistä, väsymystä ja apatiaa. Ravinnon liian vähäinen nestepitoisuus altistaa rakkotulehdukselle, joka on tavallinen ja kivulias vaiva.


 

Heidi:
Myös kalsiumin liika saanti altistaa virtsakiville, samoin vähäinen nestepitoisuus. Aina virtsavaivat eivät johdu pelkästään ruokavaliosta. Suurin osa pissavaivoista kissoilla on nykyään idiopaattista kystiittiä, johon vaikuttavat paljon muutkin asiat, kuten ympäristö ja kissan stressiherkkyys.


 

Kuinka niitä korjataan eläinlääkärin ohjeilla?

 

Johanna:
Ruokinta pitää saattaa tasapainoon. On muistettava että kissan ravinnontarpeeseen vaikuttavat monet seikat, kuten ikä, koko, hormonaalinen tila (leikattu vai leikkaamaton), stressitaso, imetys tai tiineys ja jopa karvanpituudella voi olla merkitystä tiettyjen ravintoaineiden tarpeeseen.


 

Kuinka usein hoidatte kissoja, joiden vaivat johtuvat väärästä ruokinnasta?

 

Johanna:

Hyvin usein ruokinta on taustalla kissojen sairauksissa. Esimerkiksi kissojen alavirtsateiden sairaudet ovat suuresti riippuvaisia ruokinnasta. Myös ylipaino on suuri ongelma kissoilla jotka eivät saa riittävästi liikuntaa.


 

Erikoisruokavaliot

 

Johanna:
Eläinlääkärit suosittelevat usein erikoisruokavalioita, koska monien sairauksien ensisijainen hoitomuoto on ruokinnallinen. Mm. kissojen munuaissairauksien ja diabeteksen hoidossa ruokinnalla on tärkeä osuus.

 

Heidi:
Munuaisten vajaatoiminnassa täysin optimaalista ruokintaa on lähes mahdotonta toteuttaa raakaruokinnalla, koska ruokinnassa pyritään tiettyjen ravintoaineiden rajoittamiseen niin, että kissa kuitenkin saa riittävästi kaiken tarvitsemansa.

 


Hampaiden hoitoa ei sovi unohtaa

 

Johanna:
Kissojen hampaiden hoidosta tulisi huolehtia jo nuoresta alkaen. Hampaiden harjamiseen on hyvä totuttaa jo pennusta, jolloin kissa oppii sen helposti. Harjaaminen on ainoa tapa poistaa plakkia hampaiden pinnalta ja vaikka toisille kissoille ei hammaskiveä muodostukaan yhtä helposti kuin toisille, kannattaa kaikkien kissojen hampaita harjata säännöllisesti.

Ruokinnalla ei voida kovin paljoa vaikuttaa hammaskiven muodostumiseen, joskin hammaskiveä vähän ehkäiseviä kuivamuonaa on ole­massa.

 

Heidi:
Raakaruokinnalla olevalle kissalle voi kokeilla tarjota isompina paloina esim. porsaan sydäntä, kieltä tai kanan kivipiiraa, jolloin hampaille on enemmän tekemistä, mutta sekään ei täysin korvaa hampaiden harjaamista tai ehkäise hammaskiven kertymistä yhtä tehokkaasti!

 


Ylipainoinen kissa

 

Johanna:
Ylipaino altistaa kissan monille sairauksille ja onkin sanottu, että hampaiden terveydestä huolehtiminen sekä ylipainon välttäminen ovat tärkeimmät yksittäiset asiat mitä omistaja voi tehdä pidentääkseen lemmikkinsä elämää. Mm. nivelrikko ja diabetes ovat yhteydessä ylipainoon.


 



Tämä artikkeli on julkaistu myös Uudenmaan Rotukissayhdistyksen tiedotus- ja jäsenlehti Urkissa 3/2015

 

 

 

Kommentit  
+7 # Milla Ahola 20.10.2015 11:07
On mukavaa että nykyään kissan ruokinnasta ollaan kiinnostuneita ja myös eläinlääkärit puhuvat kissan terveellisestä ruokinnasta. Jutussa on kuitenkin asiavirheitä raakaruokinnasta, joita haluaisin korjata.

Raakaruokkijan ei tarvitse olla elintarvikekemisti osatakseen ruokkia kissaa oikein. Raakaruokinta vaatii kyllä perehtymistä, mutta erityisen haastavaa se ei ole. Esimerkiksi minä sekä Päivi Lipponen (Pikkupedot-blogi) olemme tehneet helppotajuisia kirjoituksia raakaruokinnan aloittamisesta. Raakaruokintaan saa myös opastusta ihan kädestä pitäen ja jos kissan tutkittujen tarpeiden ja suositeltujen saantien (NRC 2005) laskeminen kiinnostaa, siihenkin löytyy taulukoita ja neuvoja.

Suomessa elintarvikehygienia on lisäksi ihan huippuluokkaa, joten raakaruuan bakteeri- ja loisriski on hyvin pieni. Täytyy myös muistaa, että teollinenkaan ruoka ei ole tässä suhteessa täysin riskitöntä: esimerkiksi kuivaruuista on löytynyt homeiden tuottamia myrkkyjä.
Vastaa | Ilmoita ylläpidolle
+1 # Johanna Vaurio 22.10.2015 11:33
Ei toki tarvitse olla elintarvikekemisti, mutta on kuitenkin ymmärrettävä ruokinnan perusteet, ravinnontarve eri ikäkausina, ravintosisältö, prosenttilasku jne. On myös aika turvatonta vain tukeutua vain johonkin blogikirjoitukseen, mikäli ei ole täyttä varmuutta mistä kirjoittajat ovat tietonsa saaneet ja millaisella koulutuksella tietoa analysoineet.
Itse olen sitä mieltä, että eläinten ruokinnassa tulisi pyrkiä mahdollisimman suureen luonnonmukaisuuteen.
Hoidan paljon iho-ongelmaisia eläimiä, ja näiden omistajien kanssa joudumme käymään ruokintakeskusteluja lähes päivittäin. Olen näiden keskustelujen perusteella vetänyt johtopäätöksen, että kovin harvalla on muiden kiireiden ja velvoitteiden ohella mahdollisuus todella perehtyä ruokintaan, vaikka todellakin poikkeuksia on! Tällöin eläimelle turvallisin tapa on laadukas valmisruoka, vaikka ei ihan ideaalinen ratkaisu olekaan.
Vastaa | Ilmoita ylläpidolle
Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita