Tämä vuosi on Heikki Siltalan kymmenes kissanäyttelyvuosi. Kissaa hänellä ei ole, mutta kamera kulkee aina mukana. Yli puolesta miljoonasta kuvasta hän on valinnut parhaat ja koonnut ne ainutlaatuiseksi kokoelmaksi ja kaikkien käytettäväksi Catza.net-sivustolle.
 


46 430 kissanäyttelykuvaa. Tätä kirjoittaessa se on tarkka luku Catza.netin etusivulla. Jos valokuvaajan itsensä olisi valittava näistä kymmenen kuvaa, mitkä ne olisivat ja miksi?

 

Annetaan Heikki Siltalan miettiä rauhassa. Selvitellään ensin muuta.

 

Sivuston etusivulta löytyy tieto, että kyseessä on ”Kissanäyttelykuvien naukuva vallankumous”. Kun Heikki muistelee alkuaikoja, puheessa vilahtelevat sanat ”sattuma” ja ”vahinko”.

 

- Siskolleni tuli ensimmäinen rotukissa keväällä 2004 ja eksyin kamera mukana kissanäyttelyyn. Kun otin kuvia, päätin laittaa ne nettiin. Sain kuvista kiittävää palautetta, joten päätin ottaa lisää kuvia.

 

 

Laatua valinnoista ja jälkikäsittelystä

 

 

Kissanäyttelykuvia sisältäviä sivustoja löytyy Suomesta ja maailmalta. Tiettävästi missään muualla ei julkaistuja kuvia ole valikoitu yli puolen miljoonan digikuvan kokoelmasta kymmenen vuoden ajalta. Se tekee Catza.netistä ainutlaatuisen.

 

- Ja kun tähän lisätään se, että kuviin on kerätty kissojen tietoja ja kaikki kuvat ovat ilmaiseksi ladattavissa ja hyödynnettävissä myös kaupallisesti, ei taida olla vastaavanlaista palvelua missään.

 

Kuvien määrä ei kerro mistään palvelusta totuutta. Heikki Siltalan mukaan on helppo ottaa järjestelmäkamera, mennä kissanäyttelyyn, kuvata kymmeniä tuhansia kuvia ja laittaa ne kaikki nettiin.

 

- Kuvien laatu onkin sitten toinen juttu. Jokainen Catza.netissä julkaistu kuva on mennyt huolellisen valintaprosessin ja ihmistyönä tehdyn jälkikäsittelyn läpi.

 

 

Kehittyen kiehtovassa asiassa

 

 

6 774 kissaa, 1 741 kasvattajaa, 75 rotua. Catza.netin etusivulta selviää sekin, että Heikki Siltala on kuvannut 212 päivää 35 eri paikassa, hän on käyttänyt 34 objektiivia ja 11 runkoa.

 

Työkseen hän ei tätä tee. Tämä on siis harrastus?

 

- Itse en oikeastaan koe harrastavani mitään. On vain asioita, jotka kiehtovat minua, ja sitten teen niitä kalenteriin ja kelloon katsomatta.

 

Alussa häntä kiehtoi kissanäyttelyiden kuvaamisen oppiminen. Tulostakin syntyi, kun kuvista tuli kerta kerralta parempia. Heikki toteaa, että nyttemmin kehitys on taantunut, ellei jopa pysähtynyt. Kuvaamisesta on jossain määrin tullut puuduttavaa pakkopullaa.

 

- Kyllä tavoitteeni on selvästi ollut kehittyä kuvaajana. Kehityksen näkee jokainen aivan selvästi, kun vertaa Catza.netin vanhimpia kuvia uusimpiin.

 

Entä kissanäyttelykuvaajan oma kissa tai kissat? Millaisia ne ovat? Heikki Siltala pudistelee päätään.

 

- Niin uskomattomalta kun se voi tuntuakin, minulla ei ole kissoja. Toimin siskojeni kissojen puolivirallisena catsitterinä ja tuntuu, että näyttelyjen lisäksi siinä on riittävästi kissojen kanssa puuhastelua.


 

10 valittua kuvaa

 

Ja ne eli Heikki Siltalan kymmenen tarkoin valitsemaan kuvaa koko kissanäyttelykuvakokoelmasta ovat nämä.


Kuva 10:

catza_kuva_10
 

Kaikki alkaa alusta. Tämä on ensimmäinen kissanäyttelyssä ottamani valokuva. Se on kuvattu 1.8.2004 SUROKin näyttelyssä. Kun aloitin, minulla ei ollut käsitystä valokuvaamisesta ja siitä, miten otetaan hyvä valokuva.



Kuva 9:

catza_kuva_09
 

Tätä joulukuussa 2004 otettua kuvaa jälkikäteen katsellessa sain kaksi suurta oivallusta: hyvässä kissanäyttelykuvissa voi olla muutakin kuin pelkkä kissa, ja kuvassa voi myös tapahtua jotakin.

 




Kuva 8:

catza_kuva_08
 

On tilanteita, joissa kissanäyttelykuva voi muistuttaa studiokuvaa. Minusta se ei kuitenkaan ole kissanäyttelykuvan tarkoitus eikä kissanäyttelykuvaamisen tavoite. En tunne itse kiinnostusta studiokuvaamista kohtaan.



Kuva 7:

catza_kuva_07
 

Erilaiset objektiivit voivat tuoda kuvaamiseen ja kuviin vaihtelua. Hyvin lyhyt polttoväli muuttaa asioiden mittasuhteet.



Kuva 6:

catza_kuva_06
 

Kissanäyttelykuvaamisessa on paljon teknisiä asioita, jotka nekin pitää hallita, että kuvat olisivat hyviä. Yksi on se, miten saada kuviin luonnolliset tai edes siedettävät värit, kun valaistuksen värisävy ja värien toisto näyttelyhalleissa on yleensä huono. Salamavaloakin olen kokeillut, mutta se on enemmän ongelma kuin ratkaisu. Jämsän jäähalli on kuvauspaikkana klassikko, koska siellä valo on oranssia. On jonkinasteinen temppu saada Jämsän kuvissa valkoinen kissa näyttämään valkoiselta.



Kuva 5:

catza_kuva_05

 

Jos kuvien katselijoilta kysytään, kissanpennuista otetut kuvat ovat luultavasti ne kaikkein suosituimmat kuvat.



Kuva 4:

catza_kuva_04
 

Kissanäyttelyssä ihminenkin on keskeinen elementti. Ihmisten ottaminen mukaan kuviin tuo niihin paljon lisää vaihtelun mahdollisuuksia ja elämää.



Kuva 3:

catza_kuva_03
 

Korkeatasoinen pokkarikamera riittää minusta hyvin välineeksi kissanäyttelykuvaamiseen. Käytän pokkaria satunnaisesti järjestelmäkameran rinnalla.



Kuva 2:

catza_kuva_02
 

Valo kissanäyttelyhalleissa on useimmiten heikkolaatuista ja sitä on vähän. Silloin kuin luonnonvalo tai aurinko on käytettävissä, sitä kannattaa käyttää.



Kuva 1:

catza_kuva_01
 

Mielestäni parhaimpia kissanäyttelykuvia ovat lopulta yksinkertaiset kuvat, joissa on vähän sisältöä, mutta se on voimakasta.





Ps.
Koko komea kissakuvakokoelma löytyy Kissanäyttelykuvien naukuva vallankumous - Catza.net -sivulta.
Heikki Siltalan kissakuvia myös Facebookissa: Heikki Siltala – Catshow Photographer
 

 

Kommentit  
+3 # Leena 08.04.2014 21:28
Hienoja kuvia :)
Vastaa | Ilmoita ylläpidolle
Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita