22. syyskuuta 2017

Musti

Miten kissojen stressistä voi puhua puolitoista, jopa kaksi tuntia? Näin oli ihmetelty Päivi Ylikorvelle.

Kissanhoidon käsikirjan kirjoittaja ja eläintenhoitajaopiskelijoiden kouluttaja puhui aiheesta vielä kauemmin. Ja hyvä niin! Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry:n järjestämässä luentotapahtumassa paikallaolijat saivat kuuulla, mitä haittaa stressistä on kissoille ja miten stressin voi lemmikissä havaita. Samalla selvisivät tavallisimmat stressin syyt sekä keinot lievittää stressiä.



Päivi Ylikorpi puhumassa Kissanpäivät-luentotapahtumassa 22.10.2016 Rikhardinkadun kirjastossa


- Lyhytaikainen stressi lisää elimistön toimintakykyä, mutta pitkäkestoisena se uhkaa kissan terveyttä ja hyvinvointia. Silloin vastustuskyky laskee ja kissa on alttiimpi sairauksille. Myös toipumiskyky heikentyy, kertoo Päivi Ylikorpi.

Stressin seuraukset voivat näkyä kissoilla monella eri tavalla: verenpaine kohoaa, sydämen syke ja hengitys kiihtyvät, suoliston toiminta hidastuu, veren sokeritaso kohoaa ja pupillit laajenevat.


Tässä Päivi Ylikorven esittelemässä kuvassa on stressaantunut kissa.


Myös stressaantuneisuuden merkit ovat moninaiset. Stressistä kielivien asentojen ja elekielen (kuten kissalla ylläolevassa kuvassa) lisäksi stressaantunut kissa voi liikkua vähemmän ja vetäytyä piiloon. Se voi laiminlyödä normaaleja päivittäisiä toimintoja kuten turkin pesemistä. Toisaalta stressaantuneena kissa voi nuolla turkkiaan ylenmäärin.

Vähäinen syöminen ja juominen ovat merkkejä stressistä, samoin kuin oksentelu ja ripuli. Stressistä kärsivä kissa voi tavallista helpommin käyttäytyä aggressiivisesti ja merkata virtsalla.

- Kissa ei pääsääntöisesti osoita stressaantuneisuuttaan aktiivisesti. Monet stressaantuneisuuden merkit voivat olla myös kipukäyttäytymistä tai merkkejä sairaudesta. Niiden mahdollisuus on aina poissuljettava, kun kissan käyttäytyminen muuttuu, Päivi Ylikorpi muistuttaa.

 

Toteuta lajityypillisiä tarpeita

 

Tavallisimpia syitä kissan stressiin ovat Ylikorven mukaan lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen estyminen. Kissan arjessa se tarkoittaa virikkeettömyyttä sekä piiloutumis- ja kiipeilymahdollisuuksien puuttumista.

Ja toisin: kissan stressitasoa laskevat mahdollisuus piiloutua, kiivetä korkealle sekä saalistaa (vaikkapa leikkien) ja saada virikkeitä.


Tällä kissalla on ainakin lelu.


Lisäksi ahtaan tilan jakaminen muiden kissojen kanssa voi stressata kissoja.

- Sopuisan yhteisön sisälläkin etäisyyden säilyttäminen lajitovereihin on tärkeää. Stressitasoa laskee se, että kissa voi valita itse etäisyyden muihin kissoihin sekä sosiaalisten kontaktien määrän, tiheyden ja ajankohdan.

 

Yksilöllinen muutosten sietäminen

 

Kissan elämä on stressittömämpää, kun se voi ennakoida tapahtumia. Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että omistaja käyttäytyy johdonmukaisesti kissaa kohtaan.

Stressittömyyttä lisää kissan mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja omaan tilanteeseen. Tämän voi ottaa huomioon esimerkiksi siten, että sijoittaa kiipeilypuun paikkaan, jossa on vähintään kaksi poistumistietä.


Kiipeilypuun sijainnilla on merkitystä


Kissat ovat eläimiä, jotka eivät pidä muutoksista. Niinpä erilaiset muutokset aiheuttavat monelle stressiä.

- Kissan edellytykset kohdata ja sietää muutoksia ovat kuitenkin yksilölliset ja siihen vaikuttavat niin perimä, pentuaikaisen sosiaalistumiskauden kokemukset kuin elinympäristö, huomauttaa Ylikorpi.

Kissojen kaipaama turvallisuuden tunne muodostuu ympäristön tutuista hajuista ja äänistä, tutuista rakenteista ja kulkureiteistä sekä tutuista ihmisistä ja eläimistä.

- Kissan sosiaalistamiskausi on jo 2 – 7 viikon iässä, jolloin se voidaan totuttaa helposti erilaisiin asioihin, kuten ihmisiin, käsittelyyn ja matkustamiseen. Huolellinen sosiaalistaminen ja totuttaminen on kissanpennun paras henki- ja hyvinvointivakuutus, hän toteaa.


Kissojen paras sosiaalistamiskausi on 2 - 7 viikon iässä.


Myös aikuista kissaa voi totuttaa ja siedättää uusiin asioihin. Prosessi on silloin kuitenkin hitaampi ja yleistyminen heikompaa.

- Kissan pitää saada ensin tutustua rauhassa uuteen tilaan ja vasta sen jälkeen voi ajatella tutustumista sen asukkaisiin, opastaa Päivi Ylikorpi.

 


Päivin vinkit muutostilanteisiin eli näitä mieluummin runsaasti kuin liian vähän:

* lepo- ja piilopaikkoja

* tähystyspaikkoja

* ruoka- ja vesipisteitä

* käymälöitä

* seurustelua ja leikkimistä omistajan kanssa

Muista myös: Toteuta kaikki muutokset asteittain ja vain yksi muutos kerrallaan  


KUVAT:
kissakas.fi ja pixabay.com

Lisää luettavaa:

- Kissan kanssa eläinlääkärissä - näin lievennät stressiä
- 10 kysymystä ja vastausta kissojen virtsaamisongelmista
- 10 kysymystä ja vastausta kissojen vanhuudesta
- Kun kissa ja sen pissa ovat väärässä paikassa

- 10 kysymystä ja vastausta kissa-agilitystä
- Odota kissan aloitetta ja silitä vasta sitten - Tuire Kaimio opasti kissan kieleen ja mieleen
- Verkkokurssit tuovat kissaopit kotiin


 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita