Miten kissojen lempiruoka voi olla kala, kun ne eivät tykkää vedestä?” Näin kysyi minulta naapurintyttö. Perinteisen käsityksen mukaan kissat pelkäävät ja inhoavat vettä. Meillä ollaan toista mieltä. Luonani asuu veden kanssa läträäjiä tassujen uittajasta suihkunautiskelijaan.


Kissoilla on tapana juoda vaihtoehtoisista juomapaikoista. Niinpä ne jättävät ilmiselvät, varmat vedensaantipaikat viimeiseksi, ehkä jopa kokonaan koskematta. Olen vuosien varrella kuullut kissojen juovan mitä ihmeellisimmistä paikoista: kukkamaljakoista, löylykiulusta, jopa joulukuusen jalasta. Meillä tällaisia mahdollisuuksia ei ole, mutta kissoillamme tuntuu kuitenkin olevan luontainen kiinnostus ja uteliaisuus veteen.

kermaamisen_lahteen_aarella

Lilli-kissamme on touhukas kissa. Niin touhukas ja myös innovatiivinen, että se keksi uutta käyttöä vesikupille: kun sitä tönäisee otsalla, loiskuu mukavasti vettä yli laidan. Liian monien lattian kuivailukertojen jälkeen perinteinen vesikuppi sai uuden paikan. Se on nykyään keittiön tiskipöydällä tai altaassa. Siellä kelpaa neidin loiskutella.

Kissoillamme oli pitkään tapana kerjätä juoksevaa vettä hanasta. Taloudessamme on useampia kissoja, joten jatkuva veden liruttaminen alkoi pidemmän päälle tuntua hölmöltä haaskaukselta. Kuitenkin veden saanti on tärkeää kissan hyvinvoinnin kannalta, ja varsinkin, kun kissoistamme kaksi suostuu syömään ainoastaan kuivaruokaa. Lisäksi tällaiset kuumat kesäpäivät tuovat omat haasteensa. Jollain konstilla kissat oli saatava aktivoitua juomaan riittävästi.


Soliseva lähde kiinnostaa


Apu löytyi virtaavasta vedestä. Perinteisen juomakupin lisäksi meillä on käytössä keraaminen Lucky Kitty -juoma-automaatti ja teräksinen Raindrop Drinking Fountain -vesilähde. Molemmissa malleissa vesi kiertää automaatissa moottorin avulla muodostaen ”lähteen”, ja veden solina herättää kissan kiinnostuksen juomiseen.

lahdevesi_maistuu

Kummassakin mallissa kissan on mahdollista valita mieleinen juomistapa. Toiset juovat lähteen korkeimmasta kohdasta, josta vesi pulppuaa. Toiset keskeltä virtausta, ja jotkut valitsevat tasaisen veden pinnan automaatin pohjalta.



Vertaa hintoja ja ominaisuuksia


Alun perin näin kissoille tarkoitettuja juoma-automaatteja myynnissä näyttelyissä. Sen jälkeen netin valikoimia selailemalla ja vertailemalla olen valinnut meille sopivimmat tuotteet. Erilaisten moottoroitujen juoma-automaattien hinnat vaihtelevat noin 20 – 80 euron välillä. Hintoja ja ominaisuuksia kannattaa vertailla netissä.

Automaattia hankkiessa kannattaa huomioida materiaali. Itse olen päätynyt keraamisiin tai teräksisiin automaatteihin, jotka ovat kissalle turvallisia, ja ne voi tarvittaessa pestä astianpesukoneessa. Automaatteja on saatavana myös muovisina. Parilla kissallamme on akneherkkyyttä ja siksi jätimme muoviset automaatit kokonaan testaamatta.

Automaatteihin saattaa kuulua erilaisia vaihtosuodattimia, jotka tuovat käytössä lisäkustannuksia vaihtovälistä riippuen. Kannattaa tutustua myös suodattimien hintoihin ja saatavuuteen. Useimmiten ostan automaatin mukana myös useamman vaihtosuodattimen varastoon. Tämä siltä varalta, että suodattimissa ilmenisi myöhemmin saatavuusongelmia. Joihinkin automaatteihin voi ostaa vaihtomoottoreita, mikä pidentää automaatin käyttöikää.

Itse en jätä automaatteja päälle lähtiessäni pois kotoa. Mallin valinnassa kannattaakin huomioida myös se, että siitä pystyy litkimään vettä myös ilman verkkovirtaa.


Kiinnostuuko kissa automaatista?


Kissamme ovat aina olleet uteliaita uusille vesiautomaateille, eikä niitä ole tarvinnut erikseen opettaa niiden käyttöön. Uusien automaattien soveltuvuutta tassujen pesuun pitää tietysti aina kokeilla. Vaikka automaateissa on isot vesisäiliöt, kannattaakin vesi muistaa vaihtaa päivittäin hygieenisyyden säilymiseksi.

Jos kissan kiinnostus hinnakkaaseen vesiautomaattiin epäilyttää, voi oman kissan suhtautumista veteen ensin testailla. Jos kissa on kiinnostunut juoksevasta hanavedestä, se varmasti tykkää myös vesiautomaatista.


Leikkikaverina robokala


Yhtenä kiinnostuksen herättäjänä olemme käyttäneet erityisesti pennuilla ”kalastusallasta”. Laakea astia, vaikkapa iso uunivuoka tai pesuvati, täytetään vedellä ja asetetaan sopivaan paikkaan. Kesäaikaan kalastusallas sijoitetaan lasitetulle terassille, talvisin vesileikit hoituvat kylpyhuoneessa.

Altaaseen voi laittaa kellumaan vaikkapa vesileikkejä kestävän pallon, taikka Robofish-robottikalan. Meille on hankittu lasten leluosastolta oikeasti uiskentelevia robokaloja. Reilun kymmenen euron hintainen robokala ui pyrstöä heilutellen kun se lasketaan veteen, ja herättää taatusti kissan kiinnostuksen vesileikkeihin! Robokalassa on vaihdettavat paristot. Vesileikkien tiimellyksessä kissa kastelee useimmiten vähintään tassunsa.

robokala_kiinnostaa

robokala_leikkikaverina

Ja jos allas on riittävän suuri, saatetaan sinne humpsahtaa myös istuskelemaan tai kylpemään. Vettä päätyy vesileikkien myötä myös kissan juomaksi, sillä kissa nuolee itsestään ylimääräiset vedet leikkien päätteeksi.



Juurtuneita käsityksiä rikkomassa


Yllätyksiäkin on koettu. Jotkin automaatit pitävät melkoisen kovaa pörinää. Onneksi niille löytyy paikka näin kesäaikaan vaikkapa parvekkeelta tai lasitetulta terassilta. Talvella sijoituspaikaksi kannattaa valita roiskeita kestävä paikka, kuten kylpyhuone tai wc.

Yllättäjiä ovat myös meillä kasvaneet kissanpennut. Kun ne on totutettu pieninä vesileikkeihin, voi niistä kasvaa aikuisina melkoisia vesipetoja! Joidenkin mielestä tämä voi olla ei-toivottu ominaisuus, mutta ei meidän kissalassamme. Me olemme ylpeitä kissojen vesivietistä, joka rikkoo juurtuneita käsityksiä kehräävistä lemmikeistä. Meillä kasvaneita kissoja nähdään jopa kahlaamassa marraskuisessa meressä!


kaksi_kissaa_ihmettelee_vesiautomaattia




Teksti ja kuvat:

Elina Lilja,
Tiikerililjan kissalan emäntä

 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita