14. joulukuuta 2018
Kolumbus

Edellisistä kuulumisistani (voit tutustua niihin täällä) on kulunut päiviä ja öitä, ihan useiden vuosien verran. Käymme Isäntäni kanssa edelleenkin samaa matkaa töissä. Minä olen kylläkin organisoinut hommiani niin, että pystyn viikoittain jättäytymään päiväksi etätöihin.

Autan esimerkiksi maatilan kirjanpidossa makoilemalla mahdollisimman painavasti papereiden päällä, etteivät ne vain lähde ajelehtimaan Isännän ollessa navetalla. Miten hyvä venytys siinä muuten tulekaan, kun oikein korkean kasan päällä loikoilee!


nupero_paperihommissa

 

Mukava on muutenkin sisätöitä tehdessä, kun Isäntä on hankkinut nykyaikaista tekniikkaa tuvan täydeltä. Osaan käyttää hänen kannettavaa tietokonettaan, erinomainen hiirikissa kun olen.


tietokoneen_paalla


Näin kahden miehen huushollissa ei vessanpytyn kansi välejä kiristele, mutta yhteisen tietokoneen käytöstä on toisinaan eripuraa. Painelen virran ja netin päälle tuosta vain ja
Googlekin on kaverini. Välillä koetan yllättää Isäntäni tekemällä koneeseen erikoisempia säätöjä. Kerran, kun hän oikein voivotteli mukamas oman koneensa käyttövuoroista, jaoin ruudun kahteen näkymään, mutta ei hänelle sekään kelvannut. Ostakoot omaan käyttöönsä yksinkertaisemman mallin, jos eivät käpälänsä sovi kanssani samalle näppäimistölle. Minä nimittäin tykkään myös pötkötellä hurisevan koneen päällä, hiiri on niin mukavan ergonominen päänalunenkin.

Kummasti sitä näinkin komealle ja vahvalle työmiehelle on ilmentynyt jos jonkinlaisia kolotuksia. Ihan piti sitä varten käydä kaupungissa potretissa. Isäntä ei niitä kuvatuksia seinälle kehystänyt, ja kyllä ne minunkin mielestäni näyttivät kovin ylivalottuneilta ja luurankomaisilta. Ihan ihmettelen itsekin, miten lie näin komeasta mallista semmoiset saaneetkin tulemaan ja minulle vielä siitä lääkkeet määräsivät.

Isäntä kylläkin säikähti ja alkoi tuon tapauksen jälkeen puhella minulle työterveysasioista ja nytpä minulla sitten käy tätejä vointiani kyselemässä. Mukavat ellitädit voitelevat niveliäni sisäisesti ja fystäti käy kehuskelemassa muskeleitani ja antaa minulle erilaisia hoitoja. Välillä saan salaperäisiä paketteja, joissa on arvolleni sopivaa kuninkaallista ruokaa.


nuperon_salaperainen_paketti


Isäntä on valikoinut minua varten myös jonkinlaista henkilökuntaa. Palvelusväki täyttää kuppini ja harjaa turkkiani. Kerran eräs pienikokoinen harjoittelija tosin epähuomiossa puki lelukissansa pinkit trikoot päälleni. Siinä minä istuin ikkunalaudalla ja ajattelin, ”ihan kivat joo, muttei todellakaan minun aatelisarvolleni sopivat”. Malli tosin olisi voinut muotojani mukavasti korostaakin, mutta ei, ei. Palvelijoita minun pitää vielä vähän kouluttaa, koska minulle sanotaan helposti ”kohta”, vaikka minä sanon ”NOW”. Lienee kielitaidottomuutta, sillä tottakai minä aateliskissana ohjeistan palvelusväkeäni englanniksi.


paalinpaallisnupero


Tämmöinen maalaispoika sitä tahtomattaankin saa naisväen välillä kyyneliin. Sitä kun keväällä alkaa rinnassa soida titityy, niin sitä mies helposti villiintyy. Viime kesänä kävin pitkästä aikaa paritkin festivaalit, viikon ja liki kahden mittaiset. Kostein silmin luulivat ihmiset minun paikkakunnalta lähteneen. Mutta eihän sitä aateliskissa varteenotettavaa huushollia ja henkilökuntaa noin vain jätä. Palatessani sivistyneesti ja turkki puhtaana olin muina kissoina navettakupilta aamumaitoa juomassa, kun kuulin Isäntäni jotain reissujuttuja naureskelevan.


nupero_aamumaidolla


Ikävöineet olivat ja minut tuntien… ymmärtäähän sen. Henkilökunta paransi palvelua pitkäksi aikaa.

Jokunen vuosi sitten olin hyvin hämmästynyt, kun organisoimani aatelinen yöshow päätettiin lakkauttaa. Olin itse kovasti yöliikunnan ja äänenavauksen kannalla, mutta Isäntäni ei jaksanut öisin kanssani keikkua. Siitähän se olisi jaksaminen parantunut, jos olisi harjoitellut.

Koin tuon asian tiimoilta erittäin epäoikeudenmukaista kohtelua. Tuona kohtalokkaana yönä, juuri kun tapailin esitykseni alkusävelmiä, minut kiidätettiin makuuhuoneen ulkopuolelle ja ovi suljettiin. Minä, aateliskissa won Nupero, vietin koko loppuyön murheissani toisissa huoneissa, vaikka paikkani on keskellä suurta sänkyä. Yksin ja hyljättynä kaipasin puuvillasatiinilakanoita ja unikaveriani Isäntää. Päätin siten luopua yöshow
'sta ja seuraavana yönä pääsin kuin pääsinkin takaisin Isäntäni viereen. Kun sitten eräänä aamuna Isäntäni nukkui pommiin, herätin hänet äänettömästi vain tassulla tönäisten. ”Ollaan hiljaa öisin, mutta mene kuitenkin töihis”, viestitin hänelle katseellani.

Maatalous on maassamme vaikeuksissa ja viljelijöiden tuloja nipistellään sieltä ja täältä. Minäkin olen tehnyt tilanteen tasapainottamiseksi vähän sivutoimikeikkaa. Tällaiset karismaattiset maalaisurokset vetävät tahtomattaankin ihmisiä puoleensa ja minuakin tultiin ihan kotoa kysymään mainostöihin.


nupero_on_yhteistyokissa


Olen ollut mukana vaalityössä ja yritysmainonnassa ja tulihan se tehtyä yksi makuuhuonevideokin… sen fystädin kanssa
(ja sen voit katsella täältä).

Aurinko kutittelee viiksikarvojani lämpimällä ikkunalaudalla. Päivät tahtovat olla yhtä harmaata arkea näin aatelisellakin, mutta ainakin yksi kissanpäivä on tulossa toukokuussa. Silloin juhlitaan kalan ja kermavaahdon kera, on sitä tullut kuitenkin jo jonkun verran kehrättyä… Pidämme näin välivuotena pienemmät kekkerit, sillä näköispatsaankin olen jo aikoja sitten saanut.


nupero_ja_patsas


Sitä minä vain ihmettelen, miten nykyään jo näinkin nuori kissa täyttää 13 vuotta.




Won Nuperon ajatukset kirjasi ja kuvat ikuisti Susanna Vartiainen. Nykyajan kulkukissan aiemmat seikkailut ovat luettavissa täällä.
Ja entä miten sujui Nuperon lääkärireissu? Lue Won Nupero eläinlääkärissä: Suuta ja muuta ja arvolle sopivaa tyyliä.

 

Kommentit  
+4 # Ex-maalainen 08.06.2015 17:45
Aivan mainio tapaus tuo Nupero, ja kiva isänä selvästikin sattunut hänelle! Tuli tosi hyvä mieli tätä lukiessa, ihanaa, että maatiaskissatkin alkavat saada ansaitsemaansa arvostusta (ja arvonimiä! :) )
Hyvää kesää Nuperolle ja hänen lähipiirilleen!
Vastaa | Ilmoita ylläpidolle
0 # Susanna 09.06.2015 16:33
Kiitos, Kiitos! Minä välitän terveiset Nuperolle! Hyvää Kesää myös! ystävällisin terveisin Susanna
Vastaa | Ilmoita ylläpidolle
Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita