14. joulukuuta 2018
Kolumbus

Leijona, Ilves ja Pieni Leijona ovat ainoita kissoja tähtikuvioissa. Leijona tunnettiin suunnilleen samanlaisena jo ainakin Babyloniassa, joten ensimmäistä kuvion leijonaksi nimennyttä ei historia tunne. Kreikkalaiset tunsivat kuvion joko eläinten kuninkaana tai mytologian hirviönä, Nemean leijonana, joka putosi maahan taivaalta. Otukseen liittyy paljon muitakin myyttejä

Himmeiden tähtien muodostamat tähtikuviot Ilves ja Pieni Leijona nimesi 1600-luvulla puolalainen tähtitieteilijä Johannes Hevelius. Ilveksen kuvion voi Heveliuksen mukaan nähdä vain jos on yhtä hyvä näkö kuin ilveksellä.

Tähtikuviot ovat eräänlainen perspektiiviharha. Ne ovat tähtiä, jotka voivat olla toisistaan hyvinkin kaukana syvyyssuunnassa, ja joltain toiselta tähdeltä katsottuna tähtitaivas olisi aivan eri näköinen. Tähdet liikkuvat pikku hiljaa toistensa suhteen erilaisilla nopeuksilla ja eri suuntiin, joten tähtitaivaan ulkonäkö tähtikuvioineen muuttuu myös ajan kuluessa.

Muinoin oli olemassa myös Kissa-tähdistö: Tähtitieteilijä ja kissojen ystävä Joseph Jerome de Lalande ehdotti vuonna 1799 uutta tähtikuviota nimeltä Kissa, joka sijaitsi Ilmapumppu- ja Vesikäärme-tähdistöjen välissä.


Kissa-tähdistö


IAU eli Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei kuitenkaan ottanut sitä enää viralliseen kuviokaanoniinsa, joten Kissa putosi listalta vuonna 1922.

Nykyisistä tähtikuvioista päättänyt IAU on ainoa instanssi, joka saa nimetä taivaankappaleita. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei tietysti tähtikuvioita ole "löytänyt", vaan moni nykyinen kuvio pohjaa tuhansia vuosia vanhaan historiaan, lähinnä länsimaissa ja Lähi-Idässä josta meikäläinen kulttuuri ponnistaa.

Moni kuvio on tunnettu useissa kulttuureissa, joskus eri nimillä ja toisinaan niissä on nähty samanlaisia kuvioita. Eteläisen pallonpuoliskon kuviot onkin nimetty virallisesti myöhemmin, kun länsimaiset tutkimusmatkailijat pääsivät näkemään ne ensimmäistä kertaa. Sieltä löytyykin tähdistöjä, joilla on erikoisen oloiset nimet kuten Sekstantti tai Köli. Paikallisilla asukkailla on ollut toki eri nimisiä kuvioita.

Nykyään tunnetut tai pikemminkin sovitut 88 tähtikuviota peittävät tarkasti koko taivaan, eli uusia kuvioita ei enää "löydetä". Muutenkin tähtikuviot ovat nykyään ainakin tähtitieteen näkökulmasta lähinnä verrattavissa katuosoitteisiin - kukin uusi taivaan kohde löytyy aina jonkun tähtikuvion alueelta, mutta muutoin niille ei ole mitään käyttöä.

Aloitteleva tähtiharrastaja lähtee usein liikkeelle juuri opettelemalla tunnistamaan tähtikuvioita. Toisaalta asian voi ajatella sitenkin, että koska kuvioilla ei ole sen kummempaa merkitystä, jokainen voi halutessaan etsiä taivaalta vaikka ihan omat tähtikuvionsa, kissojakin.

Taivaankohteista löytyy kissoihin liittyen myös Kissansilmäsumu.


kissansilmäsumu


Se on niin sanottu planetaarinen sumu, eli punaisen jättiläistähden avaruuteen leviävistä pintakerroksista muodostunut tähtisumu.

Avaruudessa on puoletaan käynyt Félicette-niminen kissa, jonka ranskalaiset lähettivät sinne vuonna 1963. Se on tiettävästi ainoa avaruudessa käynyt kissa – ja Félicette myös selvisi lennolta elossa.

Tähtitieteilijöistä Edwin Hubble (1889 – 1953) - kyllä hän, jonka mukaan on nimetty kuuluisa avaruusteleskooppi - oli kissafani. Hänen kissansa oli nimeltään Nicolas Copernicus toisen tunnetun tähtitieteilijän mukaan. Copernicus ilmeisesti tykkäsi makoilla Hubblen työpöydällä kirjojen ja paperien päällä, kun hän työskenteli universumin laajenemisen parissa. Hubblen vaimon mukaan Hubble selitti, että Copernicus avustaa häntä. Ja hyvin avustikin.




Anne Liljeström on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n toiminta- ja tiedostussuunnittelija. Ja kissaihminenkin hän on, nimittäin 11-vuotiaan Saska-kissan omistaja.

"Saska on vaalean maitokahvin värinen, lähes raidaton maatiaiskissa, jolla on tumman meripihkanruskeat silmät. Luonteeltaan hönö. En ole täysin varma onko se kissa ensinkään vaan ehkä sekoitus lammasta ja karhua. Ääni on miehekäs piippaus. Toimenkuva: kylkimyyry, hierustoveri."

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita