18. joulukuuta 2018
Mooses

Istuin perjantai-iltana ulkona nauttien alkavan syksyn luonnosta. Oli 26.8.2016 ja Rauli-myrsky jo hieman ujelsi puissa. Persialainen 6-vuotias leikattu tyttökissamme Sessi lähti käymään tavallisella pienellä iltalenkillä. Reviiri on pieni, oma piha ja pari naapuritaloa. Sessi on kaikkien naapureiden yhteinen rakastettu lemmikki.
 

Persialaiskissa Sessi ei tullutkaan kotiin mutta onneksi tällä seikkailulla oli onnellinen loppu.

Huomasin yhdentoista jälkeen, että Sessiä ei näkynyt missään. Lähdin etsimään sitä lähipiiristä. Kello kävi, ja tuskani rupesi puristamaan rintaa. Yö saapui, en nukkunut ja myös mieheni lähti etsimään kissaa.

Aamulla aikaisin laitoin kaikille naapureille viestin, että etsivät varastoistaan ja taloistaan josko Sessi olisi livahtanut jonkun kotiin. Mielikuvitus oli jo tuottanut mitä kauheimmat tarinat. Sessi oli kenties jossain loukkaantuneena tai jo ehkä kuollut. Myrsky oli järkyttävä. Tuuli ujelsi vimmalla ja saatoin vain aavistaa kuinka kauhuissaan pieni kissani jossain oli.

Etsintä jatkui koko lauantaipäivän tuloksetta ja katoamisilmoituksiakin jaettiin runsaasti. Sama jatkui yöllä. Jos nyt jotain hyvää tästä koitan löytää, niin tulipahan ainakin tutustuttua meidän lehdenjakajaan.

Yö vaihtui sunnuntai-aamuun, ja Sessi oli edelleen kateissa. Yllättäin muistin Suomen etsijäkoirat ry:n ja soitin heille heti aamulla. Valjakko Korpilahdella ja Tampereella oli estynyt, mutta olisi pieni mahdollisuus saada etsijäkoira illalla Mäntästä. Asumme Jyväskylässä ja matkaa kertyisi 90 kilometriä.

Päivä oli pitkä ja etsintä jatkui. Viimein kello 17 Nina ja etsijäkoira Robi ajoivat pihaan. Tästä alkoi yksi elämäni ihmeellisimmistä kokemuksista.

Olin laittanut jo aamulla Sessin kamman muovipussiin ja sinne pienen palan talouspaperia. Otin paperin pussista ja Robi nuuhkaisi sitä salamannopeasti. Luulin, että seuraavaksi lähdetään talosta ottamaan lisää kissan hajuja, mutta ei...tämä oli tässä. Ei voi kuin ihmetellä koiran aisteja. Robi lähti määrätietoisesti kävelemään. Välillä se nosti jalkaa ja merkkasi varsin miehekkäästi paikkoja. Ajatus kävi jo mielessä, että ei tuo koira taida tietää mistään mitään.

Kun sitten pääsimme ensimmäiseen risteykseen, niin Robi otti muutaman askeleen jokaiseen suuntaan, haistoi ja valitsi päättäväisesti reitin. Tässä vaiheessa olimme jo aivan ymmällämme. Matka jatkui metsäiselle alueelle uimarantaan ja siitä edelleen Käsälän alueelle. Olimme taittaneet matkaa 1,3 kilometriä, kun Robi nyökkäsi itään päin, istui alas ja nosti tassut kohti emäntää. Nina antoi sille pienen herkuin ja sanoi: "Tää on nyt tässä. Teidän kissa istuu tuolla suunnassa ja noin 200-500 metrin päässä." Olin sanaton.

Palasimme kotiin, kaikki naapurit lähtivät mukaan ja käynnistimme yli puolen kilometrin alueella etsinnän. Jopa naapurin Marja lähti mukaan. Hän on jo vuosia sitten ilmoittanut vihaavansa kissoja, mutta totesi nyt, että Sessi pitää löytää...epätietoisuus kalvaa ihmistä.

Siellä me siis oltiin valtavalla alueella, naapurit ja perhe. Huudeltiin ja käveltiin, mentiin pitkin metsiä, niittyjä ja ihmisten pihoja. Tilanne oli täysin toivoton.

Ninan neuvon mukaan 16-vuotias tyttäreni ja naapurin Ellu lähtivät tekemään hajuvanaa tonnikalasta. Minun sukkahousuihini laittettiin tonnikalaa öljyssä ja siitä tehtiin pitkä häntä. Ellu saartoi alueen toiselta puolelta ja Charlotte toiselta puolelta. Käveltävää matkaa tuli 1,8 km. Charlotte totesi, että kyllä tuli hyvännäköisiä jätkiä vastaa, mutta kuin ne näki mun haisevan tonnikalavanan, niin eivät ainakaan pyytäneet treffeille.

Ilta pimeni ja saapui yö. Oli pakko luovuttaa. Nina oli lähtiessä todennut, että ilmoita sitten kun karkuri on takaisin. Ajattelin silloin, että joopa joo.

Heräsimme aikaisin aamulla ja tarkoituksena oli lähteä katsomaan loukkua, jonka olimme illalla jättäneet Käsälään sattumanvaraiseen paikkaan. Ulosastuessamme en voinut uskoa silmiäni. Sessi oli palannut. Sain parin tunnin kuluttua puhelun tuntemattomalta naiselta, joka oli nähnyt katoamisilmoituksen Sessistä. Nainen kertoi, että eilen illalla oli Sessi istunut Käsälässä puun alla klo 21.30. Tarkistin tuntomerkit ja paikan missä kissa oli. Se oli varmasti meidän Sessi ja paikka oli 200 metrin päässä siitä minne Robi meidät ohjasi.

En voi kyllin kiittää Robia ja emäntää. Saimme pyyteetöntä apua silloin, kun hätä oli suurin. En tiedä mikä Sessille tuli enkä saa tietääkään. Oppirahat on kuitenkin maksettu ja meillä ulkoillaan jatkossa vain remmissä.


Teksti: Sari Eirtola-Loukola, kuva: Marika Lahti

Sari kirjoitus on julkaistu aiemmin Colourpoint-yhdistyksen jäsenlehti Pointin numerossa 3/2016.
Kissakas lisäsi pääotsikkoon sulut ja sen sisällön.


Etsijäkoiraliiton neuvot

Kun lemmikki katoaa, ratkaisevaa on ensimmäisten vuorokausien toimet. Etsijäkoiraliiton sivuilla on yleisohjeita kadonneiden eläinten etsintään, mutta suosittelemme soittamaan heti neuvontanumeroomme (numero on 040 724 8614), jolloin päivystäjämme käy läpi mitä on tapahtunut ja tapauskohtaisesti miettii parhaat toimintatavat. Jätä katoamisilmoitus lemmikistäsi eLassiin.


Etsijäkoiraliiton logossa etsijäkoira on työssään.

Mitä tehdä kun kissa katoaa?

1.Tarjoa kissalle mahdollisuus palata kotiin samaa reittiä kuin se karkasi. Jätä ikkuna tai parvekkeen ovi auki. Jätä katoamispaikan lähelle kissalle tuttua hajua, esim. oma paitasi tai kissan nukkuma-alusta sekä mahdollisimman haisevaa herkkuruokaa.

2. Kissat pysyttelevät yleensä 300-500m säteellä. Tutki lähialueen roskakatokset, ladot, kivenkolot ja muut piilopaikat. Etsi kuitenkin vain pienellä, kissalle rakkaiden ihmisten joukolla. Iso etsintäjoukko tai muuten kova hälinä todennäköisesti pelästyttää kissaa enemmän.

• Ilmoita oman ja naapurikunnan löytöeläintaloon
ja kunnan eläinlääkärille
• Ilmoita internetissä
www.eLassi.fi,  www.karkurit.fi ja Facebookissa Karkurit-ryhmässä
• Kiinnitä ilmoituksia lyhtypylväisiin, kauppojen yms. ilmoitustauluille
• Jaa katoamisilmoituksia postilaatikoihin lähialueella

3. Ota talteen kissan hajua siltä varalta, että etsijäkoiran apua tarvitaan. Hajuksi käy esimerkiksi kissan makuualusta, lelut, kaulapanta tai kissan hoitovälineet. Säilö hajut puhtaaseen lasipurkkiin tai muovipussiin.

4. Jos näet karkurin, yritä rauhoittaa alue ja toimi mahdollisimman rauhallisesti. Houkuttele kissaa luoksesi äänellä, leikkimällä tai herkkuruoalla. Älä huuda tai juokse kissan perään, vaan pyri saamaan kissa tulemaan luoksesi.

Kadonneen kissan käyttäytyminen

Karanneet sisäkissan eivät yleensä kulje kauaksi vaan piiloutuvat naapurustoon. Samoin kaukana kotoa autosta tai kuljetuskopastaan karannut kissa ei juokse pitkälle vaan piiloutuu pian. Vapaasti ulkoilevan kissan katoaminen voi johtua siitä, että kissa on vain vaihtanut ydinaluettaan.


Kissat ovat yksilöitä

Kissojen luonteet vaihtelevat paljon. Monet kissat ovat hyvin arkoja ja pelästyvät helposti. Toiset taas ovat rohkeita ja kohtaavat uudet asiat pelotta. Osa kissoista on hyvin uteliaita ja pentumaisen leikkisiä koko ikänsä. Samoin kissojen väliset suhteet ovat monimutkaisia, ja toisinaan samassakin taloudessa asuvat kissat eivät siedä toisiaan.

Omistaja yleensä tuntee kissansa. Kun kissa karkaa, kannattaa miettiä mitä on ehkä tapahtunut ja miten kissa siihen reagoisi. Karkulaisen käyttäytyminen riippuu kissan luonteesta. Utelias ja ihmisrakas kissa saattaa hakeutua vieraiden ovien taakse maukumaan tai lähestyä ohikulkevia ihmisiä. Arempi kissa kulkee piilotellen.


Kissa piiloutuu helposti

Jos kissa on sisäkissa eikä ole lainkaan tottunut liikkumaan ulkona, se todennäköisesti pelästyy ulos joutuessaan. Samoin käy kun kissa on vieraassa paikassa tai loukkaantunut. Myös tutussa paikassa liikkuva kissa voi pelästyä asuinalueella tapahtuneita muutoksia tai vaikka uutta koiraa tai ilotulitetta. Pelästynyt kissa piiloutuu.

Pelästyneet kissat piiloutuvat usein rakennuksien alle tai muihin mataliin paikkoihin. Harvemmin ne piiloutuvat ylös puihin. Kissa saattaa rauhoittua itsestään, mutta on mahdollista, että se pysyy hiljaa piilossaan päiväkausia ja lähteä liikkeelle vasta janon ajamana. Piilossa oleva kissa ei pidä ääntä. Pelästynyt kissa ei uskalla edes vastata omistajansa kutsuun. Pelästynyt tai loukkaantunut kissa ei mielellään liiku pitkiä matkoja, vaikkakin se saattaa hakeutua kotiinsa.


Ulkokissoilla voi olla laaja elinpiiri

Suomalaisten ulkona vapaasti liikkuvien kissojen elinalueet vaihtelevat parista hehtaarista jopa pariin sataan hehtaariin. Pieni osa elinalueesta on ydinaluetta, missä kissa viettää suurimman osan ajastaan. Suurella elinalueella liikkuva ulkokissa voi vaihtaa ydinaluetta, eikä enää käykään kotipihassaan usein. Näin käy helposti jos kissaa ruokitaan muuallakin kuin kotitalossaan. Kissa voi myös vaihtaa ydinaluetta jos samalle elinalueelle muuttaa toinen kissa, jonka kohtaamista se välttelee. Ydinaluetta vaihtaneen kissan omistaja voi tulkita lemmikkinsä kadonneen.

Kollikissa voi liikkua naaraskissojen luokse pitkiäkin matkoja ja viettää kiima-ajan naaraan elinpiirissä. Rohkea ja voimakas kissa saattaa tutussa ympäristössä lähteä elinpiiriään kauemmaksi muutenkin. Metsästämällä ruokaa hankkivalla kissalla ei ole kiirettä kotiin. Se saattaa olla poissa useita päiviä ja palata sitten kotiin lepäämään.


Kotikissa ei villiinny

Voimakas metsästysvietti ja –taito on säilynyt lähes kaikilla kissoilla, myös rotukissoilla. Kissat ovat pikkunisäkkäiden ja -lintujen saalistajia. Niinpä ne pystyvät hankkimaan luonnosta ravintonsa pitkälti itse. Näin kotikissakin voi selviytyä luonnossa kuukausia. Suomen talvet ovat kuitenkin niille liian kylmiä.

Kotikissa, joka on kasvanut ihmisten hoidossa ja myöhemmin ajautunut luontoon, ei villiinny helposti. Se saattaa pelätä kiinniottamista, mutta rauhoittuu pian ja tottuu taas elämään ihmiskodissa.


Nämä tiedot ovat Etsijäkoiraliiton kotisivulta. Etsijäkoiraliitto löytyy myös Facebookista.




Aiheeseen liittyen Kissakkaassa:

* Pihamaalla pyörii vieras kissa - toimi näin

* Kahdeksan vuotta kadoksissa - Rilla-kissa pääsi vihdoin kotiin

* Aatu eli Pauli eli Aatu on kotona jälleen!

* Uskomaton kotiutumistarina - näin Aatulla menee nyt

* Kissakulkurin ja pojan tarinan uusin luku on onnellinen

 

Lisää kommentti

Ota yhteyttä, kehrää tai sähise: Palautetta, kas tai suoraan sähköpostilla info(miuku)kissakas.fi
Copyright © Kissakas, ellei toisin mainita