Iso leikkaus tai tehohoito vähentävät kissapotilaiden verivarastoja. Terveet kissat voivat auttaa lajitovereitaan luovuttamalla verta kissojen veripankkiin.

Helsingin yliopiston pieneläinsairaalassa verta luovuttavia kissoja kutsutaan sankarikissoiksi.

- Jokainen eläinten veripankkiin rekisteröity kissa on meille ja varsinkin sairaille kissapotilaille hyvin tärkeä, toteaa eläintenhoitaja Anu Rosti.

Suomessa kissojen verenluovutustoimintaa on ollut nykyisenlaisessa muodossaan vuodesta 2009. Maamme ainoa kissojen veripankki sijaitsee Yliopistollisen eläinsairaalan yhteydessä Helsingin Viikissä.

Vakavasti sairaat ja loukkaantuneet kissapotilaat tarvitsevat verta ja verituotteita kuten punasoluja ja veriplasmaa.

- Kissa on voinut menettää vertaa loukkaantumisen vuoksi tai vakavan tulehduksen tai anemiaan johtavan sairauksen seurauksena. Kissa voi tarvita joko pelkkiä punasoluja, plasmaa tai kokoverta. Tarve määritellään kissan tilanteen mukaan, Anu Rosti selittää.

 

Testien kautta luovutukseen

 

Oman kissan voi ilmoittaa verenluovuttajaksi lomakkeella, sähköpostitse tai soittamalla kissojen veripankin vastaavalle hoitajalle. Lisätietoja ilmoittautumisesta löytää eläinsairaalan kotisivulta.

Ennen verenluovutusta kissa kutsutaan eläinsairaalaan testeihin, jossa sille tehdään huolellinen terveystarkastus. Samalla tutkitaan luovuttajan verinäytteet ja määritellään veriryhmä.

 - Verinäytteistä katsomme muun muassa kissojen tarttuvien virussairauksien FELVin ja FIVin vasta-aineet sekä elinarvoja. Varsinainen verenluovutus tapahtuu erillisellä käynnillä, kun olemme ensin varmistaneet, ettei siitä ole vaaraa luovuttajan terveydelle, Anu Rosti kertoo.

Verenluovutuspäiviä järjestetään noin kerran kuukaudessa. Erkki-kissa on täällä ensimmäistä kertaa.

Myös verenluovutuskäynnillä kissalle tehdään huolellinen yleistutkimus. Eläinlääkäri kuuntelee Erkin sydän- ja hengitysäänet, tarkastaa limakalvot, ihon, turkin ja korvien kunnon.





Nukutettuna toimenpiteessä

 

Erkki on hyvässä kunnossa ja läpäisee testit. Seuraavaksi sille asetetaan etujalkaan suoniyhteys nesteytyksen saamiseksi.




 

Verenluovutuksessa kissa on kevyesti nukutettuna.

- Kaulan karvat ajellaan, ja huolellisen puhdistamisen jälkeen veri imetään kaulalaskimosta neula- ja ruiskuyhdistelmällä. Siinä on erikseen ainetta, joka estää veren hyytymisen, eläintenhoitaja selittää.

 

Verta otetaan enimmillään 10 millilitraa per kissan painokilo.

- Jos kissa painaa 5,6 kiloa, mieluummin pyöristämme alaspäin, joten verta otetaan 50 millilitraa.

Veren ottaminen – tai oikeammin veren saaminen – vaikuttaa nukutuksen kestoon. Nopeimmillaan varsinainen verenluovutus on ohi muutamassa minuutissa, ja kissa herää nopeasti muutaman minuutin sisällä. Jos verta ei saada tulemaan kunnolla, aikaa voi mennä kauemmin.

- Jos veri ei ala tulla kohtalaisessa ajassa, kissa herätetään lopettamalla nukutuslääkkeen annostelu, kertoo Anu Rosti.

Toimenpiteen jälkeen sankarikissan heräämistä seurataan. Heti herättyään Erkki saa energiapitoisen aterian verensokeritason ylläpitämiseksi. Lisäksi sille annetaan suonensisäistä nestettä korvaamaan otetun veren määrää.





Kun Erkki on täysin hereillä, se on syönyt ja saanut sopivan määrän nesteytystä, on kotiinlähtön aika. Verenluovutus perustuu vapaaehtoisuuteen, ja kiitokseksi Erkki saa kissanruokaa sekä kissanruokasponsorin lahjoittamia tuotteita.

Veripankissa työ jatkuu: pari tuntia seissyt veri sentrifugoidaan. Silloin siitä erottuvat plasma (pussissa ylempänä) ja punasolut (pussissa alempana).

- Toisinaan käytetään kokoverta, jolloin sentrifugointi ja erottelu jätetään väliin ja veri käytetään sellaisenaan.





Yhdestä sankarikissasta saadaan 10 – 20 millilitraa punasoluja ja 30 – 50 millilitraa plasmaa.





- Kuka tahansa kissa saattaa yllättäen joutua tilanteeseen, jossa luovutettu veri voisi pelastaa sen elämän. Verta luovuttavia sankarikissoja tarvitaan aina, muistuttaa eläintenhoitaja Anu Rosti.
 

Tällainen on verenluovuttajakissa:

• terve ja kiltti, helppo käsitellä
• 1 – 8 vuoden ikäinen
• minkä rotuinen tahansa, ei tarvitse olla rekisteröity
• painaa vähintään 5 kg
• sisäkissa (saa ulkoilla ulkotarhassa ja kytkettynä valjaissa)
• asunut Suomessa viimeiset 12 kuukautta
• säännöllisesti rokotettu ja loishäädetty
• ei ole koskaan saanut verensiirtoa
• FeLV- ja FIV-negatiivinen (testataan ennen verenluovutusta kaikilta kissoilta)

KUVAT: Yliopistollinen eläinsairaala



Loikkaa myös tänne:

- Tulosta lompakkoon lemmikinomistajan hätätietokortti

- Fysioterapeutti suosittelee: Liike on lääkettä myös kissalla

- Tulevien eläinlääkäreiden kissakerhossa: Loisia ja oikeita otteita

- Apteekkiostokset verkosta? Lue vinkit kissanomistajalle

- Kissan kanssa eläinlääkärissä - näin lievennät stressiä

- Suu auki - Kaneli-kissa kävi hammastarkastuksessa

- Tulosta ja laita esille lemmikinomistajan hätätietotaulu

- Näin annat kissalle lääkkeen: sotke, dippaa, piilota
 

Sinulla ei ole oikeutta kommentointiin.